Syksyinen Toppila

Taitaa olla vielä vähän totuttelemista näihin aikaisiin aamuihin - tai syksyyn yleensäkin.  Vaikka eihän siinä ole mitään väärää, että saa nauttia ja fiilistellä syksyä t-paitasillaan. Tai ainakin ilman takkia. The best of both worlds; ihanat ruskan värit puskee esiin yhä enemmän ja enemmän, ja niitä pääsin Eelin kanssa kuvailemaan lämpimässä auringonpaisteessa. Tosin aamulla olisin tenttiin kiitäessäni ei mennyt hyvin, kiitos kysymästä kipeästi kaivannut lapasia tai edes pikkuisen pidempiä hihoja, mutta sen vastapainoksi voin sitten illalla poltella kynttilöitä. Sitähän varten tuo ikkunalauta on, eikö vain?

Nyt taidan kipittää tien toiselle puolelle niitä kynttilöitä polttelemaan. Aika kätevää, ettei enää tarvitse polkea vesisateessa tai liukkailla keleillä kolmea kilometriä kun iskee halivajaus. Havahduin tänään myös siihen, että laitetaan Eelin kanssa nykyään aina yhdessä ruokaa, vaikka ei edes asuta yhdessä. Hassua. Tänään ajateltiin katsoa Australian Masterchefin vastapainoksi joku kiva leffa. Mulla olisi mielessä parikin elokuvaa, mutta jotenkin tuntuu ettei tuo toinen oikein lämpeä niille kaikista imelimmille romanttisille komedioille.. 

Hyvää viikonloppua kaikille! <3

Can we go back, this is the moment

Tonight is the night

We'll fight 'till it's over

So we put our hands up

Like the ceiling can't hold us

Macklemore ft. Ryan Lewis: Can't hold us 

Can the people get loud

Opiskelut ei ole alkaneet ihan mallikkaasti. Yliopistolla on kiva tunnelma, ruoka ja seura on hyvää, mutta aamut on olleet melkein ylitse pääsemättömän hankalia.. Torkkua, torkkua, torkkua - ja myöhässä tapaamispaikalle. Huonoja hiuspäiviä, hitaita pyöräilijämummoja, ja kaiken lisäksi rahapussi oli hukassa. Sekin onneksi selvisi (jäänyt Prismaan) mutta sitä edelsi tavaroiden paiskomista, panikointia, kiljumista ja raivoamista. Sanomattakin lienee selvää, että keskiviikon bileet tuli juuri oikeaan aikaan. Päivällä kerättiin yliopistolla ainejärjestömessuilla leimat passiin jotta saatiin haalarimerkit, ja illalla juhlittiin koko rahan edestä.

Viime vuoden tapaan ainejärjestömme Verban pressu palveli Toppilan Möljällä kaikkia halukkaita vihreähaalarisia, ja miksei muitakin, sillä illan aikana siellä istuskeli niin teekkareita, taloustieteilijöitä kuin muita namuja humanistejakin. Itse suunnistin paikalle pyöräsaattueessa Lauran, Eelin, ja tämän kämppiksen Jarnon kanssa. Meiltä sinne matkaa tulee nimittäin vain pari kilometriä :) Meitä seurasi uhkaavia tummanharmaita pilviä, mutta ne pysyi illan onneksi loitolla ja pysyttiin kuivana. Möljälle päästyämme jätettiin pyörät parkkiin; istahdus ja sihahdus. Kaikki huipun illan ainekset oli todellakin kasassa, eikä kyllä tarvinnut pettyä! Oli superia istua ihanien ihmisten keskellä, rouskutella hyviä sipsejä, jutella tyhmiä juttuja ja nauraa ihan kippurassa. Myös esiintyjiä olisi ollut, päätähtenä Redrama, mutta jätin ne suosiolla väliin. Samoin kuin Wesibussin enkä kyllä paljon menettänyt; muutaman kiertoajelun jälkeen bussi nimittäin hajosi. Eelikin jonotti kaksi tuntia, ja viimeiseen kuljetukseen jono katkesi juuri raukan nenän edestä :D Kotiin lähdettiin yhden aikoihin, ja nukkumaan sai mennä hymy huulilla. Vieressä tuhisi Eeli, ja muutaman metrin päässä patjalla Jenni. Vain muutama asia jäi harmittamaan; en päässyt Kone-killan hienon punaisen auton kyytiin, vaikka aluksi tilanne vaikutti niin hyvältä. Myös Ufoshot-pulloni on kovin vajaa, ilmeisesti pinkki juomani teki kauppansa muillekin mun vessareissujen aikana :D

Aamu ei ollut kenenkään osalta kovin hehkeä, vaikka sainkin palautetta pirteästä oikeasti! olemuksestani. Ei se geeneissä ainakaan ole, taidan olla muuten vaan super woman! Päivän pelastus oli, kun toinen kahdesta luennosta oli peruttu, ja yliopisto kutsui vasta kahdelta. Pienet päikkärit ei kuitenkaan auttaneet väsymykseen ollenkaan, ja opiskeluun panostus rajoittui silmien auki pitämiseen. Myös siltä osin, että huomiseen tenttiin olen valmistautunut inte så bra. Kyseessä on kuitenkin jo hyväksytyn kurssin uusinta, joten ei paineita. Iltapäivällä onkin luvassa sitten jotain kivempaa: siivousta ja leipomista, sillä lauantaina vietetäänkin tupareita! Kivaa tulee, kunhan porukkaa saadaan paikalle :)

All these diamonds, trips around the world

Don't mean a thing if I ain't your girl

A little party never killed nobody

So we gonna dance until we drop

A little party never killed nobody

Right here, right now's all we got

Fergie: A little party never killed nobody

Hiusten halkomista

Heeelp! Alan olla melkoisen kyllästynyt tähän pehkoon. Pituus on jees, ja värikin silleen ihan kiva - mitä nyt alla oleva ruskea on vähän kuolleen sävyistä. Selasin vanhoja postauksia selvittääkseni, milloin viimeksi uutta väriä on laitettu päähän. Maaliskuussa. Siitähän alkaa olla puolisen vuotta! 

Ongelmana on, etten tiedä mitä tekisin. Parin viikon ajan oon käyttänyt Garnierin Goodbye Damage shampoota ja hoitoainetta, jotka korjaa vaurioita hiuksissa. Totta on, että hiukset kyllä tuntuu pehmeämmilta suihkun jälkeen. Putelissa lukee, että aineet vaikuttaisi myös haaroittuviin latvoihin; kaipa niitä on vähemmän! Vaikutus olisi parempi, jos ostaisi vielä sarjaan kuuluvan seerumin, mutta toimiihan tämä näinkin. Mun tukka on ollut aika kuiva jo pitkään ja on kiva nähdä, että ihan markettituotteillakin voi korjailla sitä. Tosin se vaikutus vähän laimenee, kun väri on mitä on.. Mielessä on pyörinyt oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: voisin värjätä tai antaa lopunkin vanhan värin kasvaa pois ajan kanssa. Toisaalta, se kärsivällisyys olisi aika jees homma, joten sellainen pitkä kasvatusprojekti taitaa olla aika haastava. Olisihan se kuitenkin vaihtelua nähdä oma, luonnollinen blondi ihan kokonaan, sillä hiukset on olleet värjättynä samalla tyylillä jo monta monituista vuotta. Mutta koko ajan katselen kateellisena muiden ihanan värisiä ja elinvoimaisen näköisiä hiuksia. Mäkin haluun! Tykkäsin tosi paljon viime syksyisestä punertavan ruskeasta väristä, ja toisaalta sehän tulisi nyt paljon paremmin esiin kun alla on haalistunut ruskea ja säädyttömän pitkä tyvikasvu.

Yllä olevissa kuvissa vuoden vanhoja otoksia, ja alla oleva kuva viime viikolta. On näköjään pulla maistunut!

 

Just know when that glass is empty

 The world is gonna bend, yeah

Happy in the club with a bottle of red wine

Stars in our eyes 'cause we're having a good time

So happy I could die

Lady Gaga: So happy I could die