sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Laulakaa suohon kaikki ketkä pystytte

Moikkamoi, täällä kirjoittelee yksi tuore humanististen tieteiden kandidaatti! Jee! 


Tämä viikko on ollut ihanan iloinen ja täynnä kaikkea kivaa, mutta samalla kamalan stressaava. On ollut paljon mitä odottaa, mutta myös paljon sellaista, mikä jännitti ja stressasi. Oon käynyt parissa työhaastattelussa, joista toinen meni ihan penkin alle, mutta hei, sitäkin voi pitää opettavaisena kokemuksena! Ja niin pidänkin, vaikka sitä pitkää ja tuskaista 45-minuuttista ei voikaan kuvailla muulla sanalla kuin jäätävä. Sen sijaan toinen työhaastatteluni erääseen vaateliikkeeseen meni hyvin ja vaikka paikka ei auennutkaan, jäi siitä silti hyvä fiilis. Voi että olisi kiva palata samankaltaiseen työhön näin opiskelujen ohella! Tuo työpaikka ei nyt vain ollut tarkoitettu minulle, joten haku on edelleen päällä. Lisäksi opiskelujen osalta riittää stressiä; ei niinkään hommien määrän suhteen, vaan enemmänkin siksi, että ryhmätyöt ei ota tuulta alleen. En ole pitänyt itseäni johtaja-tyyppinä, mutta niin vain olen kuitenkin se, joka puskee hommia eteenpäin eräässä projektissa. Hiukkasen meinaa vain kismittää vapaamatkustajat, jotka eivät hoida omaa osuuttaan... Toivottavasti tulevaisuudessa vältyn samanlaisilta lusmuilta ja pääsen työskentelemään hyvässä porukassa.



Mutta on viime päiviin mahtunut kovasti positiivisiakin juttuja yllin kyllin! Lounastreffejä kavereiden kanssa, yövieraita, kevään ensimmäinen kindermuna... Isoimpana tietenkin torstainen kandiksi valmistuminen. Mamma tuli meille yöksi sen merkeissä keskiviikkona, ja torstaina ehdittiin kattaa pöytä koreaksi brunssille. Croissantteja, pekonia, kananmunia, hedelmiä, vihanneksia... Vatsa pinkeänä piti sitten ahtautua uuteen mekkoon :D Varsinainen tilaisuus eli publiikki oli sitten iltapäivällä, ja vaikka sitä kovasti jännitin, eipä se kovin erikoinen ollut; koulutusdekaani piti pienen puheen ja lausui runon Kalevalasta, todistukset jaettiin valmistuneille maistereille ja kandeille, ja lopuksi kilisteltiin skumpalla. Runon lopuksi koulutusdekaani kehotti meitä valmistuneita Väinämöisen tapaan laulamaan suohon kaikki ketkä vain suinkin pystymme - ja mikäpäs siinä, let's do it! 


Publiikin jälkeen kuvailtiin yliopistolla, ja lähdettiin sitten iskän kanssa syömään.  Paikaksi oli valikoitunut Sokeri-Jussin kievari, jossa en ollutkaan aikaisemmin käynyt. Paikka oli todella kiva ja viihtyisä, ja ruoka paikallista ja pohjoista. Oltiin varattu pöytäkin, mutta torstai-iltana ei ollut ruuhkaa, joten saatiin ruokailla ihan rauhassa. Kaikki miespuoliset söivät pihviä, ja me Lauran kanssa annos, jossa oli ranskalaisia, pari ohuempaa pihviä, papuja pekoniin käärittynä ja grillattu tomaatti. Ja oli meinaan hyvää, puhumattkaan sitten jälkiruuasta! Itse otin "Lapin huuman", jossa oli lakkasorbettia, lakkahilloa ja ihan vaan lakkoja, ja kokonaisuus oli herkullinen. Loppuiltana ei tarvinnutkaan sitten syödä enää mitään :D


Lauantai-iltana juhlimme sitten kavereiden kanssa. Haluttiin Lauran kanssa järjestää pienet iltamat; ei niinkään juhliaksemme kandiksi valmistumista, vaikka toki senkin eteen on nähty vaivaa 3,5 vuotta, vaan siksi, että se oli hyvä syy kokoontua yhteen. Kutsuttiin paikalle opiskelukavereita ja muita ystäviä, ja ilahduttavan moni pääsi paikalle lyhyellä varoitusajalla. Laura hoiti tarjoiluihin pizzat ja suolaiset cocktail-tikut, jotka on aina varma hitti, ja minä leivoin kakun ja mustikkamuffinsseja. Ilta meni rennoissa merkeissä jutellen ja Trivial Pursuita pelaillen, mutta joko vanhuus tai jylläävä flunssa-aalto vaati veronsa, sillä itsekin olin kotona nukkumassa jo puolen yön maissa. Ilta oli kuitenkin varsin mukava, ja on mulla kyllä ihania kavereita; kotiin sain lähteä nimittäin kukkien ja muiden lahjojen kanssa, mistä olin yllättynyt, sillä moista en todellakaan odottanut! Olo oli kovin otettu, ja nyt on ihana fiilis kotonakin, kun kukkia on joka kulmalla.


Tänään käytiin Eelin kanssa kävelyllä, ja aurinkoisen sään takia oli selvästi kevättä ilmassa, vaikka pakkanen nipistelikin poskia. Koirakuume nosti taas päätään, kun bongattiin vaikka miten monta koiraa, kaksikin koiraa leikki niin ihanan villisti keskenään! Ehkä sitten joku päivä... Alkavalla viikolla ei ole pakollisia luentoja, mutta laskentatoimen tentti väijyy muutaman päivän päässä, apua. Onneksi sen jälkeen voikin siirtyä lomafiiliksiin!


Sunnuntai alkaa pikkuhiljaa kääntyä maanantain puolelle, joten aika laittaa Netflix pyörimään ja nukahtaa jo tuttuun tapaan sohvalle, josta sitten voi unisena vaeltaa sänkyyn. Vi ses!

maanantai 22. helmikuuta 2016

Snapchatting 2

Aaand we're back! Eli vähän lisää Snapchat-juttuja, niin saadaan ne heti kerralla pois alta ja päästään tuoreimpiin kuulumisiin asti!


1. Löysin Bik Bokista täydellisen topin, tai itse asiassa kaksikin. Ostin saman topin sekä raidallisena että mustana, ja yllätin itseni sekä topin mallin että pituuden suhteen. Samoin kuin poolokaulusten kanssa, en uskonut tottuvani tällaisten toppian malliin, mutta vielä vähemmän napapituuteen; en ole kovin sinut masuni kanssa. Toppi kuitenkin sopii korkeavyötäröisten farkkujen, mutta erityisesti haalareiden kanssa. Ja sain kehuja kavereilta, jej. // 2. Mikä yllätys meitä Eelin kanssa odottikaan, kun paprikan sisältä paljastui minipaprika! Olin niin hurmioissani, että kaiversin sen varovaisesti irti ja tarkastelin sitä monesta suunnasta, niin upea. Lopulta Eeli kuitenkin söi sen :D Maistui kuulemma ihan paprikalla. // 3. Family!


1. Ihastuin noihin Pantteri-pastilleihin, kun Eeli sai rasiallisen joululahjaksi ja pääsin osingoille. Niin hyviä, ja voin jo kuvitella, miten joku lähettää niitä mulle sinne Jenkkeihin; kaikki suomalaisethan saa aina niitä salmiakkilähetyksiä. // 2. Taisinkin avautua tänne uudesta passikuvastani, joka harjoittelusta huolimatta ei onnistunut. On poskea, on kaksoisleukaa, mutta ainakin hiukset oli hyvin! // 3. Tammikuu ja samaten tipaton loppui Viherbileisiin, joita ennen etkoiltiin meillä. Myöhemmin kuulin alakerrassa asuvalta tutulta, että ilmeisesti ei oltu ihan niin hiljaa kuin luultiin, mutta kukaan ei kuitenkaan tullut valittamaan, joten tuskin liikaa häirittiin. Vaikka etkoillaankin meillä aika monesti ennen bileitä arkiviikollakin, pidetään huoli siitä, että lähdetään kymmenen aikoihin varsinaisiin bileisiin. Viherbileiden etkot vähän venyi, mutta kyllä me ennen yhtätoista poistuttiin - I think :D


1. En tiedä muista, mutta itse en pääse yli tuosta hatussa olevasta hiuksesta. Häiritsee niin pirusti // 2. Kaapin perältä löytyi punaisia mukeja, ja juhlafiilis oli taattu! // 3. Ennen viherbileitä meidän kämppä oli täynnä ihania ihmisiä, joista tässä kuvassa vain muutama; minä toivottavasti mukaan lukien ehehe


1. Joku aika sitten käytiin pitkästä aikaa elokuvissa, ja leffa oli uusin Star Wars. Vaikka se oli pyörinyt teattereissa jo kuukauden, päästiin silti isoon saliin. Ja ah, Finnkinon popparit! Vaikka niihin ei enää saakaan mausteita ilmaiseksi, on niissä vaan sitä jotain. // 2. Pahimmalta flunssalta ollaan täällä päässä säästytty, mutta eräällä luennolla iski hillitön paha olo! Oli pakko lähteä kesken kaiken kotiin - ja ei, se ei johtunut luennon aiheesta eli iki-ihanasta laskentatoimesta // 3. Tiistaisin klo 12-14 mulla ja Lauralla on molemmilla vapaata, ja tuosta luentotauosta on tullut meidän tiistainen lounastapaaminen. Useimmiten saadaan seuraksi myös Jenni, ja voin aistia tässä keväisen tiistaiperinteen alun.


1. Eräänä päivänä hoksasin, etten ole todella pitkään aikaan nukkunut päikkäreitä! Ihan vain siksi, ettei ole ollut aikaa, mutta en toisaalta ole ollut niiden tarpeessakaan. Sitä ei tosin heti uskoisi nämä silmäpussit nähdessään! // 2. Jokin aika sitten vietettiin kansallista vai kansainvälistä kaksosten päivää, jota en kyllä juhlinut mitenkään... // 3. Pari viikkoa sitten vein tarvittavat paperit meidän vaihtokoordinaattorille kopio passista, hakemuslomake, opintosuoritusote, todistus kielitaidosta ja laitettiin hakemus matkaan. Viime perjantaina olikin jo tullut virallinen hyväksyminen, jee! Vaihto on siis nyt varma! Hehkutan tätä varmasti seuraavassa kunnollisessa postauksessa lisää, mutta jeee!


1. Kuvateksti vähän huijaa, sillä taisin itsekin istua pöydän ääressä pilkkomassa jotain... // 2. Another selfie from the same angle... Sivuhuomautuksena voin kertoa tuosta paidasta, että siihen tarttuu erityisesti ruokalan haju jo yhden käyttöpäivän jälkeen. Jos käyn syömässä yliopistolla ja päälläni on tuo paita, menee se kotona heti pyykkikasaan. Siitä ruuan hajusta tulee liikaa mieleen yläasten ja kotsan karmivat tunnit! // 3. Laskentatoimessa tuli vastaan tutun kuuloinen sana annuiteetti, jonka muistan lukion talousmatikasta. Yhtä karmivat muistot kuin niiltä kotitalouden tunneilta...


1. Viikonloppu ja lempiemojini ilmapallo! Muut lempparit on se musta naama velmulla ilmeellä, väärin päin oleva perushymiö ja yksisarvinen // 2. Edellisessä kuvatekstissä viikonloppu menikin Kalajoella! Oli ihana saada levätä ja rentoutua, mutta välillä tylsyys meinasi iskeä... // 3. Meidän perheen likat kävi reippailemassa Särkillä! Muuten kivaa, mutta lumipyry yllätti pahemman kerran.


1. Ulkoilun jälkeen käytiin Sanifanissa kuumalla kaakaolla ja pullalla, ja Tazza-kaakaon seurauksena alkoi tehdä kovasti mieli rinteeseen. Kaakaotauko kuuluu lasketteluun yhtä olennaisesti kuin nenä päähän, mutta sopi se hyvin myös kävelylenkin päätteeksi. // 2. Mamma leikkasi mun latvoja, ja muutaman sentin lyhennys tuntui ihan hurjalta! Jos totta puhutaan, niin enemmänkin olisi voinut ottaa, mutta aluksi hyvä näin. // 3. Tässä kuvassa näkyy aika hyvin uusi, lyhyempi tukka, joka ei kylläkään näytä niin lyhyeltä kuin miltä se aluksi tuntui. Nyt siihen on jo tottunut ja voisin oikeastaan leikkauttaa jo uudelleen, jotta lähtisi loputkin huonot latvat. Tosin silloin voisi oikeasti olla lyhyt tukka, enkä itse ainakaan vielä haavaile long bobista.


1. Helmikuun alussa viettiin laskiaista tyttöporukalla! Tänäkään vuonna en ehtinyt päivätapahtumaan, mutta ehkä hyvä niin, sillä koko päivän satoi erittäin märkää lunta. Iltabileisiin menin Lauran ja Millan kanssa, ja niitä ennen laitettiin yhdessä ruokaa. // 2. Illan viinivalinta ei tällä kertaa ollutkaan alahyllyn el Tiempo, vaan yhtä hyllyä ylempää löytynyt lintuviini! Nimeen en tosin kiinnittänyt huomiota, vaan etiketin kuva on tarpeeksi hyvä tuntomerkki sen löytymiseen ensi kerrallakin. // 3. Samaisen viikon viikonloppuna vietettiin tyttöjen iltaa salaattibuffetin merkeissä. Meidän seurassa oli myös ystävämme Jussi, joka tosin vaikutti välillä vähän orvolta tyttöjen höpötyksiä kuunnellessa :D


1. Viime viikonloppu alko jo torstaina puolilta päivin, mikä sopi mulle paremmin kuin hyvin // 2. Valmistun ensi viikolla kandiksi tilaisuudessa, jota kutsutaan publiikiksi. Sinne tulevat siis kandeiksi, maistereiksi ja tohtoreiksi valmistuvat sekä heidän muutamat läheisensä. En ollut ajatellut ostaa uutta mekkoa, mutta publiikkipäivän lähestyessä myös vaatekriisi kasvoi, ja kaupoille sitä oli lähdettävä. Löysin täydellisen pikkumustan Vilasta ja ihanat uudet luottokorkkarit Kookengästä. Tosin kun sanoin mammalle löytäneeni pikkumustan, pienen hiljaisuuden jälkeen seurasi kysymys mekon pituudesta.. Ei, ei sellainen vesirajaminimekko, vaan lähes polvimittainen klassinen ja asiallinen mekko! D44. // 3. Viime lauantaina käytiin Eelin kanssa päiväseltään Rovaniemellä Eelin kummipojan synttäreillä. Vuosia tuli täyteen jo kahdeksan ja tupa oli täynnä juhlimaan saapuneita sukulaisia. Oli kiva nähdä kaikkia pitkästä aikaa, eikä niissä kakuissakaan ollut mitään vikaa!

Että sellaista tänne. Kivasti menee, arki rullaa, ja kohtahan tässä ollaankin jo hiihtolomalle. Sitä ennen on kuitenkin tiedossa kandiksi valmistuminen, vaihtoasioiden hoitoa ja vähän kaikkea muutakin. Toivottavasti niistä ehtisin tulla kirjoittelemaan reaaliajassa; ainakin aikaa pitäisi periaatteessa olla enemmän, sillä iltaluentoni ovat toistaiseksi ohi ja muutkin luennot jo jonkin verran vähentyneet. Tosin paljon puhutun laskentatoimen tentti odottaa jo nurkan takana, ja jos olisin fiksu, aloittaisin siihen kertaamisen hyvissä ajoin. Luultavasti en kuitenkaan ole, vaan tulen tänne panikoimaan osaamattomuuttani :D Näihin Snapchat-kuviin, näihin tunnelmiin; palaillaan!

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Snapchatting

Alkaa pikkuhiljaa loppua otsikot näille Snapchat-postauksille :D Luvassa siis melkoisen monta Snapchat-kuvaa, ja kyseisestä palvelusta minut löytää nimellä meerijuulia! Vaikka täytyy tunnustaa, että blogi ei ole ainoa media joka on kärsinyt kadosta; myös Instargram ja Snapchat ovat olleet jopa harvinaisen hiljaisia. Ehkä sitä voi kuitenkin pitää merkkinä siitä, että on tullut keskityttyä olennaiseen! Aikaisemmin mulla oli tapana tehdä Instagram-postauksia, mutta vaikka käytän päivästä huomattavan paljon aikaa sen selaamiseen, en itse enää päivitä sitä kovin usein. Vähän tylsää oikeastaan! Mutta siellä on käynyt sama juttu kuin Facebookissa; kynnys päivittää on korkea kun jutut säilyy siellä kauemmin ja tavoittaa suuremman yleisön kuin Snapchat. Tai sitten mun elämä vain on niin kovin yksitoikkoista, ettei päivittämisen aiheita kertakaikkisesti löydy :D Mutta keskitytäänpä nyt hetkeksi sinne keltaisten haamujen maailmaan kuitenkin, here we go!



1. Mennään itse asiassa niinkin kauas ajassa kuin viime vuoden puolelle! Vuoden viimeinen tentti oli tiedeviestintää. // 2. Ei muuten mennyt niin hyvin kuin luulin :( Sain 3, mutta odotin parempaa, sillä tentissä sai olla lunttilappu mukana ja osasin sen avulla vastata hyvin kaikkiin kysymyksiin. Kai se myös sitten nosti arvosteluasteikkoa... Mutta niiiin pettynyt en ole, että alkaisin uusimaan kuitenkaan! // 3. Lomaselfie kera punaisten poskien ja tummien silmänalusten


1. Maanantain kauniit maisemat ja alhaiset fiilikset // 2. Ennen joulua daddyn luona syömässä // 3. Sitten siirrytäänkin Kalajoelle, ja pikkujoulujen jälkeisiin tunnelmiin. Pikkujoulut olivat ihanat ja railakkaat, ja ilta lainasi onnellisuutta seuraavalta päivältä.. On muuten aika kurjaa olla darrassa jossain muualla kuin omassa kotona; kyllä kaipasin omaa halityynyäni!


1. Vissiin "kylälle" lähdössä, eli Kalajoen keskustaan. Kotikoti sijaitsee sivukylällä Tyngällä, ja aina kun mennään vaikka kauppaan keskustaan, lähdetään kylälle. Siellä asuessa se oli ihan normijuttu, mutta nykyään se ei tunnu enää omalta sanonnalta, mutta toisaalta, kaupoille lähteminen Kalajoen "keskustaan" ei sekään kuulosta oikealta :D // 2. Lomalla tutkiskelin lipastoja ja löysin omia vanhoja vihkoja ja päiväkirjoja... Some deep shit. // 3. Saatiin kuin saatiinkin valkoinen joulu, ainakin hetkeksi!


1. Sitten aattoa! // 2. Kuusi tuodaan meille yleensä aatonaattona, niin nytkin. // 3. Meidän joulupöydässä oli kaikkea herkullista ja myös isot lautaset, jotka huomaamatta tuli lapattua tavallista täydemmäksi. Ähkyhän siitä seurasi joka kerta, kun ei vain oppinut, että silmät syö enemmän kuin suu!


1. Meitsi ja lahjakasa // 2. Tiedättekö sen meemin johon tässä viittaan? Jos ette, googlatkaa. Iskee ainakin minuun ihan täysillä :D // 3. Joulun alla käytiin kirjastossa hakemassa lukemista, mutta häpeäkseni tuo kirja jäi ainoaksi jonka ehdin Kalajoella lukea. Mutta oli hyvä, suosittelen!


1. Joulun ajan herkkuja nams // 2. Uudet sukat jalassa! // 3. Maailman kaunein kisu, joka on aina niin kuvauksellinen! Kun vain malttaisi pysyä paikallaan yhtä hyvin kuin tässä kuvassa...


1. Kun luonto antaa parastaan! // 2. Aaand to Oulu. Vietettiin uutta vuotta tyttöjen ja poikien kanssa Millan luona, ja pöytä oli koreana! // 3. Ihania tyttöjä! Miten onnellinen olenkaan siitä, että hyvät ystävät on pysyneet vuosien saatossa, ja meidän porukassa ei ikinä tule tylsää!


1. Vuosi vaihtui kertakaikkisen ihanissa merkeissä! // 2. Viimeinen, lupaan // 3. Seuraavana ilta olikin kiva vaan köllötellä kotona ja hoitaa väsymystä.


1. Silloin nuo pakkaset tuntui jäätäviltä, ja varmasti nyt nollakelien jälkeen vielä kylmemmiltä! Onneksi mennään koko ajan kohti kevättä, joten noihin lukemiin ei toivottavasti palata. // 2. Joskus ei vaan lähde; varsinkin sunnuntait on niiin saamattomia päiviä liian usein. // 3. No se pinaattikeiton uusi tuleminen! Edelleen toimii.


1. Suomi-sukat toimi! Pikkuleijonathan vei voiton, jee! // 2. Tajusin tammikuussa, että viime shoppailuista on jo aikaa. Nyt lyhyen ajan sisällä sen sijaan on tullut käytä kaupoilla vähän liian usein, milloin keskustassa ja milloin Ideaparkissa... // 3. The Sistas


1. Tammikuun alussa vietettiin papan synttäreitä // 2. Paikkana toimi Willa Haliwiliwau tai joku vastaava, joka oli kyllä tosi jees tuollaiseen tilaisuuteen. // 3. Päivän look


1. Meidän yliopistolle vaihtui Unirestan tilalle ravintoloita pyörittämään Fazer-Amica. Tähän mennessä oon itse ollut tyytyväinen ruokiin, sillä ne on olleet maukkaita ja yleensä on myös löytynyt aina jokin vaihtoehto, jota syödä, ja leipä- ja salaattivalikoima on parantunut. Miinusta kuitenkin siitä, että aluksi ei ollut erillisiä salaattilautasia, erikoisannokset (salaattibaari, grilliannokset) ei ole Unirestan tasoisia ja lautaset on pienempiä. Lisäksi evääksi ostettavat smoothiet, sämpylät yms on kallistuneet huomattavasti! // 2. Gotta love that ulkoilmavalaistus // 3. Jos se 14 astetta oli jäätävä, entäs nuo kolmenkympin pakkaset? Jo meidän kämppäkin oli hurrrjan kylmä.


1. Kuvassa näkyy mun alkuvuoden perusasu, sillä menin ihastumaan poolokauluksisiin toppeihin - vaikka jossain vaiheessa vannoin, etteivät ole mun juttu. En ole ostanut kyseistä mallia kuitenkaan kuin mustana ja harmaana, mutta niitäkin on jo helppo yhdistellä vaikka mihin! // 2. Vaikka moni laskentatoimen juttu aukesi laskuharjoituksissa, on kuvan ristiinvyörytys vielä siellä harmaalla alueella. Sen sijaan normaali vyörytys sujuu, mikä on jo ihan positiivista // 3. Laitan kuvia meistä harvoin minnekään mediaan, enkä oikein tiedä miksi. Jotenkin en vain ole sellainen tyyppi, että alkuhuuman jälkeen tahdon julistaa meidän juttua koko maailmalle. Toki kirjoitan siitä täällä blogissa koska, noh, se nyt on mun arkea ja jokapäiväistä elämääni, mutta muuten parisuhde on mulle aika yksityinen juttu. Kyllähän me tehdään paljon kaikkea ihanaa, mutta jotenkin niiden juttujen esitteleminen sosiaalisissa medioissa tuntuu niin teennäiseltä. Mieluummin nautin niistä keskenämme ja jakamalla kuulumisia kavereiden kanssa.


1. Viimeinen hallituskauteni tapahtuma oli hallituskaronkka, jossa uusi ja vanha hallitus viettivät iltaa yhdessä. Käväisin tapahtumassa, mutta tipattoman takia en jaksanut jäädä katsomaan muiden ryyppäämistä... Joka vuosi hallituskaronkan aikaan olen ollut tipattomalla ja jäänyt aina paitsi hallituspullosta... // 2. Talven ensimmäiset ja ainoat kameraan ikuistetut huururipset, ja nekin vauhdista otettuna; ei tuohon pakkaseen paljon pysähdytty kuvailemaan! // 3. Omaa kandiani lukiessa, olin kyllä ylpeä kädenjäljestäni ja ihan ansaitusti sain siitä parhaimman mahdollisen arvosanan. Harvinaista että myönnän onnistuneeni jossain!


1. Burnt - Liekeissä oli loistoleffa, jota suosittelen kaikille, enkä vähiten siksi että siinä on Bradley Cooper. Tai siis, ei leffa automaattisesti ole hyvä jos siinä on Bradley Cooper, mutta kyllähän se pisteitä nostaa! // 2. Kylläpäs reuhka näyttää pitkältä, nyyh // 3. Mukin tekstin perusteella kehollani on oikeasti huutava pula kahvista, vaikka en sitä olekaan ikinä oppinut juomaan


Aand we're done! Tai ei sentään, mutta Snapchat-kuvat jatkuvat vielä seuraavassa postauksessa, sillä niitä olikin yllättävän paljon. Vielä siis postauksen verran luvassa puolen naaman selfieitä, silmäpusseja ja lähes joka kuvaan yltäviä mustataustaisia kuvatekstejä; stay tuned!