perjantai 24. tammikuuta 2014

How ya doing

Kulunut viikko on ollut toisaalta ihan tavallinen, ja toisaalta niin kiireinen. Opiskeluhommat on pitäneet tämän tytön aika kiireisenä, ja kun päivät on täynnä tavallisia päivittäisiä rutiineja, ei tee mieli kaivaa kameraakaan esille. Olen pyöräillyt pakkasessa sormet jäässä ja kaulahuivi huurussa, nuokahdellut luennoilla, syönyt yliopistolla hyvää ruokaa ja kotona nopeaa ruokaa, koittanut kieltäytyä herkuista, ja katsonut sarjaa kullan kainalossa. Näitä arjen pikkupalasia olen kuitenkin tallentanut osittain instagramiin, joten mikä olisikaan parempi tapa päivittää kuulumisia kuin instakuvien muodossa :D Luvassa kuvia koko tammikuulta, eli myös vähän kaukaisempaa materiaalia.


1. Uuden vuoden pippaloissa kavereiden kanssa!
2. Vielä joululomalla Kalajoella, huh miten kauan siitäkin on jo.. Salama halusi välttämättä tulla mulle ja Eelille unikaveriksi. Kiva ajatus sinänsä, tosin Eeli ei välttämättä ollut niin tyytyväinen aamulla kun allergiaoireet puski päälle :D
3. Joululomalla käytiin myös Sanifanissa vähän polskimassa! Uimahallin puoli oli remontissa/vuosihuollossa/what ever, niin jouduttiin sitten tyytymään kylpylän puoleen. Eipä hirveästi haitannut!
4. Verban pikkujoulujen yhteydessä olleessa syyskokouksessa ilmoittauduin hallitukseen, ja ennen kuin kevätlukukauden luennot alkoi, meillä oli jo ensimmäinen kokous jossa päätettiin muun muassa hallituspestit kaikille. Minusta tuli yksi kolmesta Reema-vastaavasta, eli työstän Verban omaa lehteä! Sen kunniaksi kävin kokouksen jälkeen Eelin kanssa grilliltä hakemassa vähän herkkuja.


1. Viimeisimmät shoppailut! Aika vähän olen viime aikoina kyllä kauppoja kierrellyt, ja jotenkin tuntuu että muutenkin olen innostunut sisustusjutuista kun asunnon laittaminen on kuitenkin aika ajankohtaista. Pari viikkoa sitten ostin tekonahkaiset sortsit, leveähelmaisen hameen ja jakun/bleiserin.
2. Erään viikonlopun kohokohta kun lauantai-iltana katsoin areenasta ruotsalaista dokumenttia yhtä kurssia varten.. Kaiken lisäksi olin flunssassa, eikä tee maistunut juuri miltään vaikka sen muumimukista joinkin, höh.
3. En ole ikinä syönyt koulussa jälkiruokaa, mutta yksi päivä repäisin ja ostin mangomoussea! Voi jukra miten hyvää se olikaan! Ja tällä kuvalla on varmaan eniten tykkäyksiä mun instakuvista :D
4. Heh, toinen samanmoinen lauantai.. Paitsi sentään hyvä elokuva! Ja mukissa kaakaota ;)


1. Seseselfiee, mikäs muukaan!
2. Kävin lounaalla nallen kanssa. Tämä teddy siis istuskelee eräässä yliopiston ravintolassa, ja aika suosittu on nallen pöytä!
3. Tämän viikon tiistaina hallituksen kokous oli verban tammikuukautisten yhteydessä, eli paikkana oli Joku Paikallinen Pub Tuirassa. Sisäilma baarissa oli aika viileähkö, joten tilattiin Lauran kanssa minttukaakaot. Nam!
4. Tänään käytiin Eelin kanssa syömässä yhdessä. Halutiin tehdä jotain erikoista, joten otettiin pyörät alle ja huristeltiin Caioon. Oli nannaa, ja Eelikin kehui hampurilaisen olevan elämänsä paras!


Anywhere I would've followed you
Say something, I'm giving up on you
And I'm feeling so small
It was over my head
I know nothing at all
A Great Big World ft. Christina Aguilera: Say Something

perjantai 17. tammikuuta 2014

talvinen toppila

Kovat pakkaset on menossa jo ties monettako päivää. Ei ole ollut mitään herkkua pyöräillä muutenkin aamukohmeessa yliopistolle, mutta uskokaa tai älkää, enää eilen ilma ei tuntunut niin kovin jäätävältä! Vaikka kyllä silti kylmä oli, en minä sillä. Ja onneksi pyörä toimii hyvin: on jotenkin varmempi olo viilettää menemään uudella ja tukevalla menopelilläni. Tykkään myös sen korista johon aina laitan laukun, eipähän tule hartiat niin jumiin!


Tänään käytiin Eelin kanssa lähellä olevalla puistoalueella vähän kuvailemassa talvisia maisemia. Vähän inhottava kaivaa kamera esiin kun käpälät jäätyy niin nopeasti! Auringonlasku oli kuitenkin nätin näköinen vaikka lunta ei ollutkaan hurjasti. Jännä, vaikka tuntuu että nyt on niin talvinen keli, että lunta ei ole juurikaan vaan ruoho pilkistää läpi.


Jej, viikonloppu! Me katsottiin eilen elokuva The Family, jossa näyttelee muun muassa kaunis Dianna Agron. Oli ganska rolig, suosittelen! Alunperin ajattelin mennä Kalajoelle viikonlopun viettoon, mutta koko tämä asuntostressi sai sen vaan tuntumaan ylitsepääsemättömän vaikealta. Hengaan nyt sitten täällä kakka-asunnossa, kivaa. Toivottavasti muilla on mukavempaa!
Don't worry just let me blow
All of your grey clouds away
I promise I'll never leave you
Alone in the rain
Redrama: Clouds

torstai 16. tammikuuta 2014

asuntoasiaa

Kun nyt ollaan tässä asuntoa etsimässä, on aika lyödä faktat pöytään: mulla on tietyt kriteerit. Mielessä on kuva täydellisestä asunnosta, jota ei tule koskaan löytymään. Haluan kuitenkin, että kämppä on just eikä melkein: ihan kiva ei riitä. Sama on etsiä asuntoa, jossa viihdytään pidempäänkin :) Toisaalta, taloudellinen tilanne ei ehkä salli vielä muuttaa keskustan sykkeeseen, Etu-lyötyn ihaniin kerrostaloihin, tai en ehkä vielä saa walk-in-closetia, mutta kai saa silti haaveilla?


Keittiön kaapit. Oon lopen kyllästynyt sen kaltaisiin kaappeihin, mitä mun tämänhetkisestä solusta löytyy: valkoiset kaapit, jossa on puunväriset ala-tai ylälistat ja kahvat. Jos ne on hyvässä kunnossa ja keittiö on muuten jees, ei mitään ongelmaa ole. Kuitenkin, mulle niistä on tullut ehdoton ei kun oon vähän aikaa tuijotellut näitä kuluneita kaappeja. Ja kun mun vaatimus toteutuu, eli keittiön kaapit on kivat, on se ruuan laittaminenkin paljon mukavempaa :) Toisaalta, mulle riittäisi myös niin sanottu keittokomero, ja niin ollen ruokapöytä tulisi olkkariin.



Tilava olohuone. Mun puolesta makuuhuone voisi olla vähän pienempi, kunhan neliömäärä olohuoneessa on riittävä. Sinne on nimittäin mahduttava Eelin työpöytä tietokoneineen; usein käy nimittäin niin, että minä simahdan aikaisin, kun taas Eeli vielä katselee sarjaa. Tietokonepöydän lisäksi olkkariin tulee tietysti sohva! Jonkin verran olen jo selaillut muun muassa tori.fi-sivustoa, ja huokaillut ihanien ja ennen kaikkea edullisten sohvien perään. Olisi jotenkin rauhoittavaa, jos sängyn voisi jättää niille unipuuhille, sillä vielä toistaiseksi se toimii myös dataus- ja opiskelupaikkana. Sohvalla löhöäminen onkin yksi asioista, joita odotan eniten yhteenmuutossa! Ja tietysti yleisesti se itse olohuone, jonka mukana tulee vähän enemmän sisustettavaa.


Lattia. Muovimatto on ihan jees, mutta laminaatti/laminaattiparketti/parketti/you know what I mean on se mitä meillä on hakusessa. Jotenkin se saa yleisilmeestä siistimmän ja viihtyisämmän. Varsinkin olohuoneessa ja keittiössä toivoisin olevan sellainen lattia, mutta makuuhuoneessa oikeastaan kelpaisi myös muovimatto; siellähän kuitenkin sänky peittää suurimman osan lattiasta. Kuitenkin, tämä vaatimus on ehkä mistä voisin helpoiten joustaa!


Tähän mennessä ollaan laitettu hakemuksia melkein kaikkkiin mahdollisiin paikkoihin ja paljon on jo tullut tarjouksia. Joitakin ollaan käyty katsomassa, ja havaittavaissa on ollut selkeä jako: muutama ehdoton ei miksei voi laittaa nettiin kuvia niistä kämpistä niin moni ihminen säästyisi turhalta reissulta!! jotka ovat ulkopuolelta näyttäneet kivoilta, mutta sisältä aika ugh-tasoa. Parin viikon aikana vastaan on tullut kaksi t-ä-y-d-e-l-l-i-s-t-ä asuntoa, joihin ainakin minä olisin voinut muuttaa vaikka saman tien! Valitettavasti me ei kuitenkaan kumpaankaan niistä muuteta, ja tällä hetkellä on vähän lannistunut fiilis. Tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin ja vetää kunnon itkupotkuraivarit! Vähän senkin takia tämän postauksen viimeistely on venynyt; ei vaan huvita.

Luultavasti ei siis päästä muuttamaan vielä maaliskuussa, koska netin valikoima ei tällä hetkellä vastaa meidän toiveita. Tavallaan tilanne on nyt vähän selkeämpi, koska aluksi innostuttiin niin kovasti ja tarjonta oli valtava. Nyt asuntoja on karsiutunut pois ja meidän omat kriteerit on selkiytyneet. Hakemuksien laitto on helpompaa, kun heti näkee mitkä kohteet on uusia ja voi kärppänä olla yhteydessä vuokraajaan. Kuitenkin tämä vaan tuntuu niin epäreilulta vaikka kuinka yritän pysya positiivisena; me oikeasti halutaan muuttaa yhteen, hakemuksissakin sen vaihtoehdon nimi on perheen perustaminen, ja sitten kaikki menee ihan pieleen! Vielä muutaman kuukauden ajan täytyy siis tyytyä haaveilemiseen ihanista sohvista, keittiönpöydästä ja verhoista. Ja kuten joku fiksu joskus sanoi; kyllä ne asiat suttaantuu.

lauantai 11. tammikuuta 2014

saturday shopping

Jos hirveesti haluttaisi lähteä lomalle ulkomaille, voin antaa vinkin miten siitä pääsee nopeasti eroon! Foxilla näkyvä Lentoturmatutkinta-sarjaa perustuu todellisiin lento-onnettomuuksiin. Shoppailin jälkeinen väsymys kaatoi minut sängylle kanavasurffailemaan, ja päädyin tuon ohjelman pariin. Sanotaan vaikka näin että taidan pysytellä kotimaanmatkailussa hetken aikaa :D


Vihdoin tänään pääsin shoppailemaan, vaikka puhelin ei halunnutkaan herättää mua aamulla. Treffasin Lauran ja PP:n kanssa, ja suunnistettiin melkein heti H&M:lle. Sain sinne parikin lahjakorttia joululahjaksi, joten shoppailurahaa löytyi kerrankin! Opiskelijan näkökulmasta lahjakortit on oikeinkin kivoja, niin säästyy opintotuki sitten vähän muihin tarkoituksiin. Taas vaihteeksi ne alerekit jäi jonnekin taka-alalle, ja tein löytöjä sitten normaalihintaisten tuotteiden puolelta. Jatkoin vaatekaapin perusjuttujen kokoamista: ostin mustan perusjakun. Tai bleiserin, kummin vain passaa! Löysin myös kivan ja yksinkertaisen mustan, leveähelmaisen hameen. Sellainen multa on puuttunutkin, ja voin jo kuvitella miten kesällä viiletän menemään helma hulmuten, hehe. Vähän sitä tyttömäisempää täytettä vaatekaappiin!


Seppälästä en yleensäkään löydä mitään muuta kuin alusvaatteita. Tänään kuitenkin suunnattiin Lauran kanssa molemmat alerekeille ja melkein saman tien sovituskopeille. Tuloksekas reissu: ostin tekonahkaiset sortsit, joille PP vähän naureskeli :D Mun mielestä ne on kuitenkin tosi kivat! Ehkä vielä ei kuitenkaan ole ne parhaat sortsikelit - joten edelleen kesää odotellessa.


Lauantai-illan ajattelin lymyillä kotona. Ehkä vähän ruokaa, ehkä vähän suomalaista sketsisarjaa. We'll see. 

Now I'm just chasing time
With a thousand dreams I'm holding heavy
And as we cross the line
These fading beats have all been severed
Don't tell me our youth is running out
It's only just begun
Foxes: Youth

torstai 9. tammikuuta 2014

Lately I've been losing sleep

Ihan tuohon otsikkoon viitaten; ei muuten pidä paikkaansa. Uni maistuu paremmin kuin koskaan, ja vähän pelottaa miten ihmeessä sitä jaksaa ensi viikolla herätä, tai pysyä hereillä. Siis toisin kuin melkein kaikilla muilla, ainakin meillä kieltenopiskelijoilla luennot alkaa vasta ensi viikolla. Mun sivuaineesta matkailusta johtuen kävin kuitenkin tekemässä yhden tentin tiistaina ja tänään väkersin yhden esseen, mutta eipä niistä sen enempää - ei ole nimittäin mitään kovin mainitsemisen arvoisia tekeleitä :D Myös siinä mielessä oon jo vähän palautunut yliopistomaailmaan, että meillä oli uuden hallituksen ensimmäinen kokous keskiviikkona. Vähän meinasi jännittää mikä pesti sieltä itselle napsahtaa! Muutamaan olin iskenyt toiveikkaasti silmäni, ja toiveet kävi toteen. Saanen esittäytyä: Verban Reema-vastaava! Jotenkin voin kuvitella, että tässä vaiheessa aika moni on vähän ymmällään. Reema on siis Verban oma lehti, ja joka hallitusvuonna on omat Reema-vastaavansa. Parina viime vuonna heidän toimintansa on ollut hyvinkin vähäistä, sillä viimeisin lehti on joulu-Reema vuodelta 2011.. On siis aika elvyttää tämä lehti! Katselin myös kulttuurivastaavan toimikuvaa, mutta totta puhuen tämä rooli passaa mulle paremmin kuin hyvin. Kirjoittaminen on aina ollut kivaa, ja lukion aikana mietin useampaankin otteeseen hakemista journalistiikka-puolelle Tampereelle ja Jyväskylään. Ehkä nyt olisi aika elvyttää niitä haudattuja haaveita Cosmopolitanin tai Demin tähtitoimittajan urasta!


Tiistaina Elisa palasi kotikonnuilleen, eli nykyisin mun kämpille. Syksyllä saatiin tuparilahjaksi kanaa, mutta ei ehditty kokkailla niitä vielä kun asuttiin yhdessä. Päätettiin nyt laittaaa yhdessä ruokaa, ja oli aika kivaa nähdä vähän toiminnallisimmissa merkeissä! Jääkaapin uumenista kaivettiin esiin myös viinipullo, joka niinikään oli tupareiden satoa. Mulla on vähän ristiriitainen suhde viiniin; haluaisin olla cool humanisti joka juo sivistyneesti viiniä ja saa hyvän humalan ilman että laukku painaa kuin synti, mutta kun en kauheasti tykkää viinistä :D Oon koittanut valkoista ja punaista, mutta ei, ei vain mene alas. Ensimmäinen kulaus meidän tuparilahjaviinistä antoi vähän toivoa; eihän se olekaan niin pahaa! Toinen siemaus paljasti jo totuuden, ja päätin suosiolla vaihtaa lasia Eelin kanssa, jolla oli vähemmän viiniä jäljellä. Mutta kolmannella kerralla se maistui taas ihan hyvältä, ja kolmestaan saatiin kyllä niin kana, salaatti kuin viinikin mahan uumeniin piiloon.


En tiedä mitä mulle on tapahtunut, mutta oon taas flunssassa! Tosi rasittavaa.. Syksynkin aikana olin nuhanenä useampaan otteeseen, siinä missä ennen saatoin helposti selvitä jopa ilman syysflunssaa. Eeliltähän tämäkin tauti tarttui, mutta täytynee tottua siihen, sillä tulevaisuudessa tulee vietettyä enemmänkin aikaa yhdessä ja entistä tiiviimmin. Ollaan nimittäin aloitettu yhteisen asunnon etsintiä. Hakemuksia ollaan laitettu vähän sinne ja tänne, ja huomenna mennään katsomaan jo paria potentiaalista ehdokasta! Otetaan kuitenkin ihan rauhassa, ja odotetaan että se oikea löytyy :) Tosin mun mielestä ne huomisen kämpät voisi ainakin kuvien perusteella vaikka molemmat olla niitä oikeita! Ollaan mietitty tätä päätöstä jo aika pitkään, tai päätös on tehty jo aikoja sitten mutta oikea ajankohta on ollut vähän hakusessa. Yksi jos toinenkin seikka vaikutti kuitenkin siihen, että nyt ryhdyttiin toimiin, esimerkiksi minä oon ajatellut mennä tänä kesänä Kalajoelle töihin, ja haluaisin ehtiä asua uudessa kämpässä kuitenkin hetken aikaa ennen kesätöitä. Mutta saa nähdä miten asiat lähtee rullaamaan! Kaikki kuitenkin aina järjestyy, ja eiköhän se meille sopiva asunto löydy enemmin tai myöhemmin :)

Mieluiten tietysti enemmin.

Like I bleed but wait, like nothing's wrong
You lift my spirit, take me higher, make me fly
Touch the moon up in the sky
when you are mine
Poets of the fall: Lift  

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Bye 2o13

Verrattuna vuoteen 2012 alkoi vuosi 2013 aika eri lailla. Ihan perusasiatkin oli muuttuneet: eri kaupunki, eri opiskelupaikka, eri siviilisääty - mutta samat ihanat kaverit, joiden kanssa juhlin vuoden vaihtumista. Muuten tammikuu ei tarjonnut juuri mitään erikoista. Kevään kurssien mukana alkoi ruotsi, saatiin meidän opiskelijahaalarit ja aloin etsiä kesätöitä Oulusta. Pääsin myös ensimmäistä kertaa käymään Eelin kotona Sodankylässä, ja tutustuin mun ihanaan kakkosperheeseen. Uskalsin myös vihdoin laittaa Facebookiin näkyviin että olen parisuhteessa, eli vihdoin neljän kuukauden seurustelun jälkeen se oli ihan nettivirallista.


Helmikuussa olin aika sosiaalinen! Näin paljon kavereita, niin bilemeiningeissä kuin muutenkin. Juhlin Jennan synttäreitä useampaan otteeseen, ihastelin prinsessoja wanhojen tanseissa, kävin Jennin kanssa ystävänpäiväbileissä, laitoin ruokaa ja leivoin yksin ja muiden kanssa. Kiivas työnhaku jatkui ja se myös palkittiin: sain osa-aikaisia töitä oululaisesta vaateliikkeestä. Se puhelinsoitto kruunasi mun ja Eelin treffit, joita oltiin juuri silloin viettämässä. En olisi voinut olla onnellisempi, sillä tuntui että kauan mielessä ollut unelma oli vihdoinkin vähän niin kuin totta. Opiskelu vaati panostusta, mutta sen vastapainoksi maustoin arkea isommilla ja pienillä asioilla: shoppailua, hyvää ruokaa, elokuvia.


Sama homma jatkui maaliskuussa: lisää palatuksia ja deadlineja, ja lisäksi vielä sivuainekoe. Fiilikset meinasi olla vähän miinuksen puolella, joten ajatuksen suuntautui kaikkeen kaukaiseen kivaan. Piti vähän muistutella itseäni siitä hetkessä elämisestä ja siitä nauttimisesta; eihän tästä hommasta muuten mitään tule. Onneksi maaliskuuhun mahtui paljon myös aurinkoisia pakkaspäiviä ja neljän päivän viikonloppuja, sekä hiihtoloma ja pääsiäinen. Vietin laatuaikaa kavereiden kanssa, kun Milla kävi kylässä Oulussa, ja Kalajoella mentiin katsomaan porukalla Scandinavian Hunkseja. Pääsiäisenä raahasin myös Eelin kotikonnuille, ja yllättäen löysin itseni tanssimasta Dyynistä. Voi, niitä aikoja, kun vielä jaksettiin pitää jatkoja...


Huhtikuussa blogi täytti vuoden, jej! Sen kunniaksi pidin teemaviikon, jonka suurin asia itselle oli ehdottomasti videopostaus. Vaikka esimerkiksi tykkään työskennellä asiakaspalvelualalla, omassa arjessa oon aika ujonpuoleinen tapaus. Siksi tuntui että jollain tavalla pääsi ylittämään itsensä ja omat rajansa. Huhtikuu toi mukanaan toisaalta positiivisuutta ja energisyyttä, kun aurinko sulatti lumet, mutta toisaalta opiskelustressi oli suurimmillaan. Sain kuitenkin haluamani sivuaineen, ruotsin! Sitä ja montaa muutakin asiaa tuli juhlittua sekä Oulussa että Kalajoella. Lisäksi kuun lopulla alkoi wappumenot, joita olinkin jo innolla odottanut kuulemieni puheiden perusteella. Ja hauskaahan eri bileissä ja pippaloissa olikin, ja varsinkin vappuaattona, haalarit ja ylioppilaslakki päällä, oli todellinen opiskelijafiilis.



Vaikka vappupäivänä ainakin Oulussa tulikin lunta, suurin osa muistaa toukokuun varmasti ihanasta lämpöaallosta. Alkukuusta Milla tuli käymään Oulussa pääsykokeissa ja yöpyi mun luona. Loppukuusta Laura muutti kesäksi Kalajoelle, mutta sitä ennen ehdittiin nauttia lämpöisistä päivistä meidän tukahduttavassa kämpässä, syödä monta ensimmäistä kesäjäätelöä ja epätoivoisesti kannustaa Suomen jääkiekkojoukkuetta. Kesäsuunnitelmtiin tuli vihdoin vähän selkeyttä, kun selvisi että töitä riittää samassa työpaikssa koko kesälle. Toukokuussa sain muutenkin enemmän vuoroja, sillä meidän liikkeessä oli loppuunmyynti ja meininki myös sen mukainen. Työvuorojen lomassa hoitelin viimeiset tentit ja opettajahaastattelun ennen kesälomaa yliopistolta. Toukokuussa juhlin muiden tyttöjen kanssa Millan valmistujaisia Kalajoella. Lämmin ja huikean ihana kesäilta korvasi sitä, etten päässyt juhlimaan päättäreitä Kalajoelle töiden takia.


Kesäkuun alkupäivät meni töissä, mutta onneksi lämpöä riitti myös illalle, jolloin juhlittiin työkavereiden kanssa sitä että päästiin vanhasta liikkeestä eroon. Uudet tilat oli upeat, ja kävin heti avajaisissa katsomassa niitä Lauran kanssa. Myös Milla tuli jälleen kylään pääsykokeidensa takia, ja ehdinpä nähdä Jenniäkin Pannukakkutalo-treffien muodossa. Muutenkin tuli herkuteltua, sillä innostuttiin Eelin kanssa ruuanlaitosta ja kokeiltiin eri reseptejä. Molempien töiden lomassa vietettiin kahdenkeskeistä laatuaikaa ja arkea yhdessä, opittiin tuntemaan toisemme paremmin ja käytännössä asuttiin Eelin luona Toppilassa. Tavallaan tuntui että se suhteen alkuhuuma tuli takasin, sillä oltiin oikeastaan kahdestaan Oulussa eikä tarvinnut miettiä miten jakaa aika koulun, kavereiden ja toistemme välillä. Mulla alkoi kuitenkin tulla kova ikävä mun ystäviä, ja onneksi juhannuksena mentiin Eelin kanssa Kalajoelle. Rakas näki ensimmäistä kertaa Kalajoen hiekat, ja juhannus oli kerrassaan huippu: juhlittiin, syötiin, uitiin. Juhannuksen jälkeen Eelin lähti takaisin Ouluun, ja minä jäin vielä kotiin. Hengasin kavereiden kanssa ja otin kiinni menetyttä aikaa.


Parin viikon vapaiden jälkeen vuoroja tuli taas lisää heinäkuussa. Kuitenkin muutaman päivän yhtenäinen putki mahdollisti reissun Sodankylään. Oli ihana tehdä oikea kesälomareissu, vaikka en päässytkään hotelliin tai suuren kaupunkiin shoppailemaan. Näin kuitenkin poroja ja tutustuin paremmin Eelin perheeseen. Reissun jälkeen kävin allekirjoittamassa uuden vuokrasopimuksen, sillä päätettiin ryhtyä kämppiksiksi Elisan kanssa. Ensimmäinen tarjottu kämppä sattui olemaan Toppilassa Eelin naapurissa, ja päätettiin ottaa se. Intoilin muuttoa, mutta siihen oli vielä kauan. Arki tasaantui takaisin normaaleihin uomiinsa, ja nautin siitä että sain viettää sitä Eelin kanssa. Kuun lopussa sosiaalinen elämä virkistyi hetkeksi, kun Oulu täyttyi qstock-vieraista. Minäkin vietin pari iltaa alueen ulkopuolella Jennin ja muiden opiskelijakavereiden kanssa. Kesäinen Oulu näytti viimein mitä kaikkea sillä onkaan tarjota. Qstockin jälkeen pakkasin loputkin kamppeeni pahvilaatikoihin, hain uudet avaimet ja muutin Toppilaan.


Heti elokuun alussa äiti tuli auttamaan laittamaan paikat kuntoon uudessa kämpässä. Pikkuhiljaa tavarat ja vaatteet löysi omat paikkansa, vaikka Elisa vielä puuttuikin viereisestä huoneesta. Kun vakkarityöntekijät palasi töihin, omat työvuorot väheni ja vapaa-aika lisääntyi. Tehtiin Eelin kanssa kaikkea kivaa: käytiin piknikillä, elokuvissa, syömässä ja shoppailemassa. Kaipasin myös mun tyttöjä, ja lähdettiinkin kesäreissulle Keuruulle, missä käytiin myös viime vuonna. Ihanaa rentoutumista koko viikonloppu! Reissun jälkeen jäin Kalajoelle, näin muitakin kavereita, suoritin autokoulun kakkosvaiheen ja kävin vähän bilettämässä. Oulussa shoppailin oikein urakalla ja fiilistelin uutta kämppää laittamalla ruokaa Eelin kanssa. Tein vielä viimeiset vuorot ennen kuin sopimus loppui ja pääsin juhlimaan venetsialaisia Kalajoelle.


Syyskuussa Elisakin tuli viimein Toppilaan asustelemaan, ja käytiin yhdessä Ikeassa hakemassa täytettä meidän huoneisiin. Heti kuun alussa vietettiin Eelin kanssa meidän vuosipäivää, jonka kunniaksi käytiin Amarillossa syömässä. Sain lahjaksi uuden puhelimen, joka on kyllä ollut aikalailla korvaamaton! Syyskuu toi mukanaan kylmenevät ilmat, ja tietysti myös opiskelut. Englannin kurssien lisäksi kuvioihin tuli ruotsia, ja nurinkurisesti opin tunnistamaan paremmin ruotsin kuin enkun fuksit. Aamut oli vaikeita, mutta koitin hakea energiaa uusista harrastuksista zumbasta ja joogasta. Opiskelijabilekauden potkaisi kunnolla käyntiin Vulcanalia, ja toisella saralla vietettiin tupareita. Kylläpä pieni opiskelijakämppä tulee täyteen ihan muutamasta ihmisestä! Loppukuusta lähdin taas käymään kotimaisemissa Kalajoella.


Opiskelut alkoi mennä enemmän ja enemmän rutiinilla lokakuussa. Arjen lomassa kokeiltiin Eelin kanssa uusia reseptejä, ja ainakin minä odotin Verban syysexcua ihan kympillä. Reissu olikin upea, ja tutustuin uusiin ihmisiin. Excun jälkeen alkoikin Halloweenin armoton hehkutus ja odotus, asu oli päätetty jo aikoja sitten ja meikkiäkin treenattu. Niitä ennen kuitenkin kävin Millan ja Willen tupareissa ja vietin syyslomaa. Lomaviikko rikkoi sopivasti arjen rutiineita, ja kävin muun muassa keilaamassa ja syömässä perheen kanssa. Lokakuun päätti mahtava halloweenilta eli verban järjestämät mörköbileet, joiden asukilpailun Lauran poikaystävä voitti. Upea päätös illalle!


Vuoden paras kuukausi eli marraskuu synttärikuukausi alkoi Jennan ja Nikon tupareissa, joista jäi mieleen lämmin ja hauska tunnelma. Sama meno jatkui haalaribileissä, joten aika railakas kuun aloitus. Sitten vähän rauhoituin suunnittelemaan synttäreitä ja keskityin opiskeluun, ainakin yritys sen suhteen oli kova! Tutustuin myös salaattibaarin valikoimaan, ja taisin jäädä vähän koukkuun. Kävin Kalajoella bilettämässä Sannin keikalla Millan kanssa, ja vietin todellista laatuaikaa parhaan kaverin kanssa. Kävin katsomassa uusimman Nälkäpelin Lauran, Millan ja Eelin kanssa, ja rakas tarjosi lipun ja popparit synttärilahjana. Marraskuun, ja koko vuoden, kohokohta oli tietysti ne omat synttärit. Järjestettiin bileet Lauran luona, ja toisin kuin viime vuonna, tosi moni meidän Kalajoen kisuista pääsi paikalle. Synttärit oli ihanat ja lievensi ikäkriisiä. Tein instagramin ja innostuin siitä. Kuun loppu oli täynnä juhlia: ensin vietettiin verban pikkujouluja, ja liityttiin Lauran kanssa hallitukseen vähän vahingossa. Vielä kuun viimeisenä päivänä ehdiitiin juhlia Millan synttäreitä Kalajoella pienellä porukalla, mutta ilta oli sitäkin hauskempi. Samana viikonloppuna Elisa oli muuttanut pois, ja siitä lähtien asuin yksin.


Joulukuun alkaessa joulufiilis oli jo hyvällä alulla, sillä ensimmäiset tortut oli leivottu jo pari viikkoa sitten. Itsenäisyyspäiväksi matkustin Eelin kanssa Sodankylään viettämään pitkää viikonloppua pohjoisessa. Pakkasta oli paljon, poroja ei niinkään. Pikkuhiljaa aloin miettimään mitä itse haluaisin joululahjaksi, ja mitä läheiset voisivat tarvita. Ostin itselleni kalliit mutta täydelliset talvisaappaat, ja sain uuden pyörän. Vuoden toisia pikkujouluja vietin Jämsässä Eelin kavereiden kanssa, ja tutustuin vihdoin myös heihin. Reissun jälkeen vaadittiin vielä viimeiset puristukset ennen joululomaa, joka alkoi illanvietolla Kalajoella kavereiden kanssa. Ennen jouluun rauhoittumista kävin katsomassa Haloo Helsinkiä Lauran ja Millan kanssa, ja huusin äänen käheäksi ja tanssin jalat kipeäksi. Joulu oli ihana ja rauhallinen. Tänä vuonna olin Kalajoella perheen kanssa, söin hyvin, katsoin elokuvia ja paijasin kissoja. Pyhien jälkeen käytiin moikkaamassa iskää ja isovanhempia, ennen kuin palattiin takaisin Kalajoelle uuden vuoden juhlintoihin. Vihdoin pääsin myös halaamaan omaa rakasta, ja vuoden vaihtuessa sain pusun juuri oikealta henkilöltä.


Vuosi 2013 toi paljon uusia muistoja. Päällimmäisenä mielessä on työpaikka, ensimmäinen opiskelijavappu, kesä erossa ystävistä, poikaystävän perheeseen tutustuminen, toisen opiskelijavuoden aloittaminen, synttärit, Haloo Helsingin keikka ja uusi vuosi. Vuoden aikana tuntui, että muutuin koko ajan enemmän oululaiseksi. Kesällä siitä tuli osoitteenmuutoksen yhteydessä ihan virallista. Nykyään Oulussa vain on melkein kaikki mitä tarvitsen. Mun mielestä kuluneen vuoden keskeisiä teemoja omalla kohdalla oli kasvaminen ja vakiintuminen. Kalajoelle on aina kiva mennä, mutta jo viikonlopun aikana alkaa kaivata sitä omaa rauhaa ja omaa sänkyä. Kai sekin on sitä kasvamista. Työpaikka toi omalta osaltaan vastuullisuutta. Hain töitä lähinnä kesää ajatellen, mutta eipä se keväällekään lisäpaineita liikaa tuonut. Kun selvisin haastattelusta ja myyntikokeesta, tuntui että ylitin itseni. Sitä korostin myös opettajahaastattelussa; sitä miten oon muuttunut siitä lukion päättäneestä tytöstä. Silloin en uskaltanut hakea opettajalinjalle, mutta jo lukion jälkeinen kesä muutti mua aika paljon. Tämän vuoden aikana oon saavuttanut tietynlaista vakautta suhteessa omaan itseen. Samanhenkisten ja rentojen ihmisten joukossa alkaa itsekin rentoutua, ja aloittaessani toista vuotta yliopistossa oli oikeastaan aika jännät tunnelmat. Silloin jo tiesin asioista ja rutiineista, ja pääsin myös tutustumaan uusin ihmisiin joilla ei ollut ennakkoluuloja minusta. Tavallaan vuosi toi mukanaan uusia muutoksia, mutta tavallaan ne muutokset oli enemmänkin tasapainottavia. Tällä hetkellä tuntuu että pyyhkii aika hyvin, ja innolla odotan mitä tämä vuosi tuo. Mielessä on pieniä hiljaisia toiveita ja mahan pohjassa kiva kutina; hyvä vuosi tästä tulee.