Perjantai-illalle oli kuitenkin muita suunnitelmia, kuka muka oikeasti viettää sen koulutehtäviä tehden? Minä ja Jenna pyöräiltiin keskustaan, sillä Jennan piti ostaa syntymäpäivälahjat pikkusiskolleen ja äidilleen. Matka meni tosi nopeasti, vaikka olikin kylmä sää ja tihutti vähän vettä. Shoppailtiin lahjat, ja sorruin ostamaan vähän muutakin; meidän kenkähylly sai uudet asukkaat!
Nämä ei ole ne samat kengät, jotka bongasin viime viikolla. Kun katselin niitä nyt toisen kerran, ei ne enää olleetkaan niin ylivoimaisen hienot ja niissä ei edes ollut mitään vuorta sisällä! :D Sen sijaan nämä.. true love<3 Jo viime talvena haaveilin tennareista, joilla tarkenisi pakkasillakin. Olihan nämä aika kalliit, 79,90, mutta mamma lupasi sponsoroida puolet hinnasta takaisin mun tilille. Löysin myös Glitteristä kaksi siistiä korvakorua! Oon aina ihaillut rustokoruja, ja nämä uudet korut on hienot feikki-sellaiset. Sain myös alennuskupongin seuraavalle ostoskerralle, how cool is that! Ehkä käyn ostamassa jotain kivaa parin viikon päästä olevia fuksisitsejä varten ;) Sitseille ilmoittautuminen alkoi perjantai-iltana aika kummallinen ajankohta ja Laura soitti mulle panikiissa että sinne pitää ilmoittautua nyt heti. Saatiin paikat, nyt vain pohtimaan minkä mekon sitä laittaisi päälle, sillä pukukoodina naisille on cocktail-mekko. Ihan kiva kun saa vaihteeksi laittautua vähän enemmän. Harmillisesti iltapäivällä juuri ennen sitsejä mulla on ensimmäinen tentti, voi olla vähän levoton tunnelma :D
Lauantai-iltana kutsuin Jennan ja yhden Jennan kaverin mun luo katsomaan elokuvaa. Hommattiin kunnon eväät ja päätettiin katsoa pitkästä aikaa ensimmäinen Twilight-elokuva. Eihän se mikään huipputeos ole, mutta on jotenkin nostalgista huomata, että vieläkin osaan joitan vuorosanoja ulkoa. Loppusyksyä odotellessa, kun viimeinen osa tulee leffateattereihin!
Just because everything's changing
Doesn't mean it's never
Been this way before
All you can do is try to know
Who your friends are
As you head off to the war
Regina Spektor: The Call
Mulla on ollut aivan liikaa aikaa miettiä kaikkia asioita. Kun täällä asunnossa on niin hiljaista, ajatukset lähtee vaeltamaan vähän väärille reiteille. Oon pitänyt itseäni fiksuna, on pärjännyt aina hyvin koulussa, mutta viime aikoina sitä huomaa miten tyhmä sitä oikeasti onkaan. Blondiviiveitä tulee hieman liian usein, ja kun vertailukohteena olevat on melkein kaikki vanhempia kuin minä.. Eikä yhtään auta se, että mielessä pyörii vieläkin viimeaikaiset tapahtumat. Kyllähän ne saatiin sovittua, mutta miksi silti tuntuu etten vaan riitä? Sen lisäksi että oon yksinkertaisesti tyhmä, oon viallinen; siis ihan oikeasti, koska mulla on r-vika. Häpeän sitä yli kaiken, mun paras kaverikin sai tietää asiasta vasta vuosi sitten. Vaivaannun ihan älyttömästi kun joku pilailee asialla, vaikka ne ei tietäiskään miksi se sattuu niin paljon. Mä oon lapsellinen; alan mököttämään ihan turhista asioista; epänätti (maailman kamalin sana on se joka alkaa r:llä ja loppuu a:han, I refuse to use it) ja ärsyttävä. Toisaalta oon yliopistosta löytänyt aivan ihania tyyppejä, jotka jaksaa ainakin vielä viettää aikaa mun kanssa. Ehkä löydän jostain myös sen motivaation alkaa tekemään kaikkia noita kouluhommia. Sitä ennen pari palaa suklaata saa piristää mun aamupäivää!