sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Just another lonely Sunday

Mitä kaikkea sitä voikaan saada aikaan, kun viettää viikonlopun yksin? No ei näköjään yhtään mitään.. Koko lauantain vietin yhden koulutehtävän parissa, ja etenin sen kirjoittamisessa aloituskappaleen verran, hyvä minä. Okei, lukemistoa oli paljon, se oli kuolettavan tylsää ja englanniksi eli mulle hidasta lukea - sen verran sentään sain tehtyä, tänään voin siis aloittaa kirjoittamisen. Ja vauhdilla pitääkin kirjoittaa, sillä tämän hemmetin esseen jälkeen vuorossa on englanninkielisen novellin lukeminen, kasa suomen kielen rankenteen tehtäviä sekä power point-esityksen valmistaminen. Viikonlopun teema: laiska, tyhmä ja saamaton, miksi jätän kaikki aina viimeiseen iltaan? :D

Perjantai-illalle oli kuitenkin muita suunnitelmia, kuka muka oikeasti viettää sen koulutehtäviä tehden? Minä ja Jenna pyöräiltiin keskustaan, sillä Jennan piti ostaa syntymäpäivälahjat pikkusiskolleen ja äidilleen. Matka meni tosi nopeasti, vaikka olikin kylmä sää ja tihutti vähän vettä. Shoppailtiin lahjat, ja sorruin ostamaan vähän muutakin; meidän kenkähylly sai uudet asukkaat!


Nämä ei ole ne samat kengät, jotka bongasin viime viikolla. Kun katselin niitä nyt toisen kerran, ei ne enää olleetkaan niin ylivoimaisen hienot ja niissä ei edes ollut mitään vuorta sisällä! :D Sen sijaan nämä.. true love<3 Jo viime talvena haaveilin tennareista, joilla tarkenisi pakkasillakin. Olihan nämä aika kalliit, 79,90, mutta mamma lupasi sponsoroida puolet hinnasta takaisin mun tilille. Löysin myös Glitteristä kaksi siistiä korvakorua! Oon aina ihaillut rustokoruja, ja nämä uudet korut on hienot feikki-sellaiset. Sain myös alennuskupongin seuraavalle ostoskerralle, how cool is that! Ehkä käyn ostamassa jotain kivaa parin viikon päästä olevia fuksisitsejä varten ;) Sitseille ilmoittautuminen alkoi perjantai-iltana aika kummallinen ajankohta ja Laura soitti mulle panikiissa että sinne pitää ilmoittautua nyt heti. Saatiin paikat, nyt vain pohtimaan minkä mekon sitä laittaisi päälle, sillä pukukoodina naisille on cocktail-mekko. Ihan kiva kun saa vaihteeksi laittautua vähän enemmän. Harmillisesti iltapäivällä juuri ennen sitsejä mulla on ensimmäinen tentti, voi olla vähän levoton tunnelma :D


Lauantai-iltana kutsuin Jennan ja yhden Jennan kaverin mun luo katsomaan elokuvaa. Hommattiin kunnon eväät ja päätettiin katsoa pitkästä aikaa ensimmäinen Twilight-elokuva. Eihän se mikään huipputeos ole, mutta on jotenkin nostalgista huomata, että vieläkin osaan joitan vuorosanoja ulkoa. Loppusyksyä odotellessa, kun viimeinen osa tulee leffateattereihin!


Just because everything's changing
Doesn't mean it's never
Been this way before
All you can do is try to know
Who your friends are
As you head off to the war
Regina Spektor: The Call

Mulla on ollut aivan liikaa aikaa miettiä kaikkia asioita. Kun täällä asunnossa on niin hiljaista, ajatukset lähtee vaeltamaan vähän väärille reiteille. Oon pitänyt itseäni fiksuna, on pärjännyt aina hyvin koulussa, mutta viime aikoina sitä huomaa miten tyhmä sitä oikeasti onkaan. Blondiviiveitä tulee hieman liian usein, ja kun vertailukohteena olevat on melkein kaikki vanhempia kuin minä.. Eikä yhtään auta se, että mielessä pyörii vieläkin viimeaikaiset tapahtumat. Kyllähän ne saatiin sovittua, mutta miksi silti tuntuu etten vaan riitä? Sen lisäksi että oon yksinkertaisesti tyhmä, oon viallinen; siis ihan oikeasti, koska mulla on r-vika. Häpeän sitä yli kaiken, mun paras kaverikin sai tietää asiasta vasta vuosi sitten. Vaivaannun ihan älyttömästi kun joku pilailee asialla, vaikka ne ei tietäiskään miksi se sattuu niin paljon. Mä oon lapsellinen; alan mököttämään ihan turhista asioista; epänätti (maailman kamalin sana on se joka alkaa r:llä ja loppuu a:han, I refuse to use it) ja ärsyttävä. Toisaalta oon yliopistosta löytänyt aivan ihania tyyppejä, jotka jaksaa ainakin vielä viettää aikaa mun kanssa. Ehkä löydän jostain myös sen motivaation alkaa tekemään kaikkia noita kouluhommia. Sitä ennen pari palaa suklaata saa piristää mun aamupäivää!

 

torstai 27. syyskuuta 2012

Let's suunnistetaan!

Moikkamoi täältä sateisesta Kaijonharjusta! Musta tuntuu että viikonloppu menee rauhallisissa ja yksinäisissä merkeissä, sillä eilen tuli pidettyä hauskaa ihan kunnolla fuksisuunnistuksessa. Minä ja Jenni päätettiin skipata keskiviikon viimeinen luento, ja lähdettiin supertäydellä bussilla Jennin kämpille murkinoimaan ja valmistautumaan suunnistukseen. Meidän huippu joukkue koostui siis itseni lisäksi Elisasta ja kahdesta Jennistä. Teema meillä vaihtui aika viime tipassa: aluksi ajateltiin puketua 50-luvun tyylisesti korkeavyötäröisiin, leveisiin hameisiin ja laittaa hiukset ylös ponnarille, mutta karu totuus oli, että niissä asuissa oltaisiin jäädytty :D Lopulta meidän asustukseen kuului knallit, tummat takit sekä upeat puhallettavat ilmakitarat: oltiin siis brittimiehiä, ja mulla sekä toisella Jennillä oli lisänä viikset!


Rasteja oli monenlaisia, ja me kierreltiin lähinnä Verban pisteillä. Yhdellä rastilla esimerkiksi meille arvottiin elokuva, ja meidän piti näytellä siitä lyhyt traileri, jonka perusteella elokuvan voi tunnistaa. Lisänä kaikille annettiin jokin piirre, joka toi vähän lisämaustetta rooleihin. Meille valikoitui leffaksi Hohto ja mun piirteeksi mykkäelokuva, mikä oli aikamoinen sattuma, koska mun rooliin trailerissa kuului kiljua :D Eräällä toisella rastilla puolestaan nostettiin kupista musiikkilaji sekä kolme sanaa, ja tehtävänä oli keksiä oma laulu niiden mukaisesti tai vaihtoehtoisesti muokata jotain valmista laulua. Meidän sanoiksi osui fuksi, bussipysäkilla ja palanen sekä tyyliksi reggae. Saatiin aikaan hieno esitys kun mukailtiin Jukka Pojan Siideripissis-kappaletta, ja kitarat oli hyvä rekvisiitta! Muita tehtäviä oli muun muassa kermavaahdolla kuorrutetun kurkun syöminen, pieni näytelmä johon piti sisällyttää arvottuja repliikkejä, epäilyttävän shotin juomista ja sen jälkeen limboamista parin kanssa jalat yhteen sidottuna, pantomiimiä, humalajuoksua kurkun kanssa... Kaikki rastit oli tosi kivoja, ja tehty hyvällä maulla. Rastintpitäjät oli kannustavia - ja ottivat mielellään lahjuksia vastaan. Meidän tiimi lahjoi Hotti-shoteilla, ja oltiin varauduttu omilla shottilaseillakin, mitä monet selvästi arvosti. Jenni ja Elisa oli myös hankkinut nenäliinoja, joissa oli sadan euron setelin kuva. Ne oli ihan aidon näköisiä, sillä taitettuina ne oli vielä oikean kokoisiakin! Tuomareiden kasvoilla vaihteli hyvin erilaiset ilmeet, kun ne ensin luuli saavansa oikeaa rahaa, mutta sitten tajusi meidän nerokkaan idean ;D Illan aikana päätettiin myös luopua meidän kitaroista parempien pisteiden toivossa. Oli hauskaa nähdä jatkoilla ihmisiä meidän kitaroiden kanssa, yksi niistä pääsi lavalle asti! Suunnistuksen aikana käytiin ostamassa suuret suklaapirtelöt, joita vähän maustettiin Jennin minttuliköörillä. Saatiin siis minttusuklaapirtelöä, joka myös toimi kivana lahjuksena ;)


Jatkot pidettiin keskustassa 45 special-baarissa. Ihan kiva paikka, hieman ahtaan tuntuinen kylläkin kun oli täynnä humanisteja. Hetken jonottamisen jälkeen päästiin sisälle juhlimaan ja valloittamaan tanssilattia. Meidän hattupäinen joukkue meni nimittäin ensimmäisenä tyhjälle tanssilattialle näyttämään esimerkkiä muille, ja pian mukaan liittyi lisää porukkaa. Yhdessä vaiheessa lattian tuntui valtaavan kokonaan Verban tanssirinki :D Vaikka meidän joukkue ei voittanutkaan, oltiin silti parhaita ja oli mukava ilta: juttelin paljon ihmisten kanssa ja näin myös tuttuja Kalajoelta. Mikä olisi ilta ilman draamaa, hyi Meeri baarissa ei saa itkeä! Tästä otetaan opiksi, selvitä tietyt asiat ennen kosteaa baari-iltaa.


Kotona olin kahden aikaan, ja yöunet jäi aika vähäsiksi puhelimen jatkuvan piippauksen takia. Siksi päätin jatkaa nukkumista aamupäivällä ja jättää välistä yleisen kielitieteen luennon, hups! Sateisesta säästä huolimatta raahauduin iltapäivän luennoille kuitenkin, ja vieläpä kävellen, hurjaa... Ilta onkin mennyt yllättäen syömisen merkeissä. Sitä tulee varmaan harrastettua lisää viikonloppuna, sillä oon yksin, aivan yksin, koska Laura lähtee Kalajoelle. Odotoan jo kauhulla yön yksinäisiä tunteja.. En sano että mulla olisi ollut suunnitelmia, koska eihän niitä voi laskea sellaisiksi jos en oo puhunut niistä ääneen? Silloin ei myöskään tarvitse pettyä kun mikään ei onnistu. Tai ainakaan mene niin kuin minä haluaisin :D Lesson number two: don't put your hopes up too high. Vaikka onhan mulla täällä ihana Jenna, johon tänäänkin törmäsin matkalla yliopistolle. Pääsen siis viettämään laatuaikaa Jennan kanssa, ja mua odottaa myös pino koulutehtäviä! Antoisaa viikonloppua kaikille jo nyt.. :D

Ekan kerran me tavattiin bussipysäkillä
Enpä ois sitä arvannut että
susta tulee mun siiderifuksi
ja mä haluan palasen susta
Tokan kerran me tavattiin verbaariossa
silloin aloin jo aavistaa
et joku spesiaalikeissi tää olis
ja me kuulutaan Verbaan!

tiistai 25. syyskuuta 2012

This is.. me?


..And that's just who I am, pictures from here. 
But is this everything I am?
Not even close.
Now it's your turn to tell with photos who you are.
I dare you.
~isomeeri

maanantai 24. syyskuuta 2012

Olla itsestäänselvyys, mikään ei ole pahempaa

Heissan! Muokkailin blogin ulkonäköä, ja hieman ongelmia lähinnä bannerin osalta.. :D Just ignore it, koitan tehdä laadulle jotain jossain vaiheessa! Päänvaivaa tuottaa myös ylihuominen fuksisuunnistus. Meidän joukkue koostuu tällä hetkellä tasan kahdesta jäsenestä, meillä ei ole teemaa ja lahjusten keksiminen on vähän vaiheessa. Mutta ahkera rekrytointi on parhaillaan käynnissä, teemankin kanssa edistytään koko ajan ja eihän me mitään lahjuksia tarvita, kun tietysti menestytään rasteilla niin hyvin!


Viikonloppuna siivoiltiin Lauran kanssa meidän kämppää. Tavallisen viikkosiivouksen lisäksi tuli suuri tarve järjestellä ja siirrellä tavaroita paikasta toiseen. Urakan jälkeen oli kyllä tyytyväinen olo, ja kyllä sitä ihan eri tavalla jaksaakin siivota, kun kukaan ei oikeasti pakota tekemään sitä. Ja tietysti kun siivottavana on vain omat sotkut, ei niitä halua kauan katsella. Ja hei, siis mitä sotkuja? Me ollaan Lauran kanssa ihan hurjan siistejä ihmisiä, tiskit ei ikinä odota pöydällä kolmea päivää kauempaa!


Lauantai-iltana mentiin bussilla keskustaan, ja siellä suunnistettiin kohti Jennin kämppää. Hienosti löydettiin perille, ja tämä ei ollut sarkasmia tällä kertaa! Jennilla on ihanan tilava yksiö, joka on tosi kivasti sisustettu. Ja Jennin sohva oli täydellinen! Oon kateellinen myös tv-tasosta ja telkkarista, joka oli niin litteä, ihan eri maata kuin meidän.. Ilta kului musiikkia kuunnellessa, jutellessa ja Jenni vaalalaisine kavereineen pelasi juomapeliä, itse en uskaltanut mennä mukaan  :D Hieman ennen yhtä porukka alkoi siirtyä baariin, mutta kun itselläni ei ikä riitä juuri minnekään, oli aika mennä bussille. Samaan bussiin tuli kyytiin myös eräs ihana humalainen ja löyhkäävä keski-ikäinen mies, ja mun kävi niin sääliksi sitä tyttöä, jonka viereen se istui..



Sunnuntai kului puolestaan niiden koulutehtävien kimpussa, joita oli tarkoitus tehdä jo lauantaina. Pyöräiltiin myös Pateniemeen iskän luo syömään ja kyllä, ajettiin pari kertaa ohi oikean risteyksen ja eksyttiin väärällä oikoreitille. Mutta onhan se kätevää käydä siellä syömässä, ilmaista ja ennen kaikkea jättehyvää ruokaa! Jälkiruuaksikin saatiin tuoretta omenapiirakkaa, nams! Loppuilta kului edelleen kouluhommien kanssa, kyllä yliopisto on työmäärältään vähän eri luokkaa kuin lukio.. Kaikenlaisia esitelmiä, esseitä ja lukemista on tullut kivasti, kai tähän tottuu! Illan viihdepuolesta vastasi Big Brother Talk Show:n lisäksi alakerran riitelevä pariskunta, harmi että sanoista ei ihan saanut kiinni. Ainoa erottuva sana oli "EI!" jota nainen toistelikin yhdessä välissä noin kymmenen kertaa peräkkäin. Selväksi tuli.

I know
Caught up in the middle
I cry, just a little
When I think of letting go
Flo-Rida: I cry