Peilijää ja firman pikkujoulut

Moikkamoi! Täällä taas ja kiirettä pitää. Joulunalusaika on toisaalta ihanan tunnelmallista, mutta sitten se toinen puoli: tentin, palautukset, deadlinet, ja siihen  päälle vähän viihteellisemmät menot. Huh huh sanon minä! Ensimmäinen viikkoni kaksikymppisenä on ollut aika hektinen, tätäkö se aikuistuminen sitten on?

Kaikessa hulinassa joitakin asioita täytyy panna etusijalle kun taas osa jää vähemmälle huomiolle. Mutta oli kyllä aika noloa mennä keskustelemaan kirjasta, jota en ollut lukenut kunnolla :D Kestin sen kuitenkin, koska synttärit oli ensimmäisenä mielessä. Heti maanantaina piti kuitenkin laittaa tiara syrjään ja tulla takaisin maan pinnalle. Koko alkuviikon taistelin erään Nordistik-tehtävän kanssa. Tehtävä koostui monesta eri osasta, joihin kaikkiin piti käyttää eri kirjallisia ja nettilähteitä. Onneksi Jennin kanssa aloitettiin materiaalien kerääminen jo pari viikkoa aikaisemmin, sillä hommaa oli tosi paljon. Tällä viikolla olen lähinnä kirjoittanut tehtäviä puhtaaksi, mutta aikaa menee paljon kun lisäksi on muita tehtäviä. Vähän harmittaa ja ahdistaa, kun tuntuu ettei mihinkään ole päässyt panostamaan kunnolla! Eilenkin viimeistelin juuri tätä samaista tehtävää melkein puoleenyöhön asti, sillä deadline oli tänään. Pakko sanoa että siitä tuli aika hieno :D Sisällöstä en menisi takuuseen, mutta kun asettelin ja kaikki on kohdillaan niin näyttää ihan ammatilaismaiselta! Tehtävän palautus taas ei mennyt ihan ammattimaisesti.. Tänä aamuna mun nimittäin olisi pitänyt herätä käännöksen tenttiin, mutta rakas puhelimeni petti minut! Se oli sammunut yöllä, eikä tietenkään herättänyt hurmaavalla pimputuksellaan. Havahduin yhtäkkiä hereille yhdeksän aikaan - kolme tuntia liian myöhään. Onneksi Laura tulosti ja palautti tehtäväni, ja tentinkin voi helposti uusia.

Hurjaa opiskelutahtiani ikävästi keskeytti pikkujoulut. Meidän ainejärjestön eli verban pikkujoulut alkoi syyskokouksella, jossa muun muassa päätettiin uudesta hallituksesta. Minä ilmoittauduin varajäseneksi! Vähän jännittää, mutta enemmän olen innoissani. Nimikkeitä tai sellaisia ei jaettu vielä, vaan niistä päätetään kevään ensimmäisessä kokouksessa. Tämä tyttö liittyy siis hallituksen runkkurinkiin, niin kuin sitä jotkut nätisti kutsuvat! Itse pikkujoulut olivat myös tosi hauskat. Hassua miten yhteishenki on melkein konkreettinen ja kaikki on hilpeällä mielellä, ehkä se johtuu tonttulakeista! Oli myös kiva nähdä ihmisiä vähän fiksummin pukeutuneena. Ohjelmaa oli samaan tapaan kuin viime vuonna, eli leikkejä, diplomien jako sekä taikuri Kari. En tänäkään vuonna voittanut mitään, höh :D

Lisähaastetta tähän viikkoon on tuonut liukkaat kelit. Pyörätiet on peilijäässä, eikä jäätyneet urat tai ainakaan jään päällä oleva vesi tai lumi auta asiaa. Kerran jo tänä vuonna kaatuneena mun pyöräilyvauhti on muutenkin tasoa mummo, joten aamuisin on pitänyt varata reilusti aikaa yliopistolle pääsemiselle. Ja sehän taas tarkoittaa, että iltaisin pitäisi mennä aikaisemmin nukkumaan, mutta kun koulutehtävien tekeminen venyy myöhään, uni jää vähälle. Asdf. Lisäksi Elisa muuttaa pois, tosin onneksi vain muutaman sadan metrin päähän. En olekaan tainnut mainita asiasta täällä blogin puolella ollenkaan, vaikka aika iso asia onkin kyseessä :D Olen iloinen ihanan ystäväni puolesta, se kämppä oli nimittäin upea eikä se Elisan huoneeseen mahdutettu sohvakaan mitenkään huono ole, ja tulee varmasti näyttämään hyvältä olohuoneessa. Tulee kuitenkin ikävä, vaikka ei kauheasti ollakaan ehditty puuhailemaan yhdessä. Molempien syksy on kuitenkin ollut aika kiireinen, ja varsinkin viikonloppuisin ollaan oltu menossa. Nytkin minä olen Kalajoella, ja kun sunnuntaina menen kotiin, on huone numero kaksi tyhjä. Sniff :(

Mutta jotain hyvääkin: instagramin saa myös windows-puhelimille! Käytin heti tilaisuuden hyväkseni, ja nyt minut löytääkin sieltä nimimerkillä meerijuulia :) Ja huomenna vietetään Millan synttäreitä! Johan näitä kissanristiäisiä nyt riittää..

40-vee synttärit

Bileet on ohi, mutta juhlaan on aina aihetta! Paljon onnea siis minulle, Lauralle, sekä kaikille muille jotka viettävät tänään ihan erityistä päiväänsä. Aamuyöllä tuli 20 vuotta siitä, kun b-kaksonen pullahti sinertävänä maailmaan. Hurjaa miten nopeaa aika menee! Ihan vasta sitä oli yläasteella, lukiossa, mutta nyt jo yliopistossa ja kaukana kotikotoa. Kun katsoo takaisin menneitä vuosia, on paljon asioita jotka olisi voinut tehdä toisin; toisaalta niitä on ihan turha harmitella. Ilman kaikkia virheitä ja opetuksia en olisi nyt tässä - ja tässähän on aika hyvä olla. Luotiin Lauran kanssa facebookiin tapahtuma lauantain juhlille, ja sen nimi oli 40-vuotissynttärit. Kaverimme Jussin kortin mukaan olemmekin hyvin säilyneitä nelikymppisiksi :D

Kävelin ajoittaisessa räntäsateessa Kaijonharjuun lauantaina päivällä. Käytiin Lauran kanssa tekemässä vielä viimeiset ostokset, ja mentiin sitte kämpille laittamaan paikkoja valmiiksi. Kerrankin oltiin ajoissa! Ehdittiin hyvin käydä molemmat suihkussa, lakata kynnet, koristella kämppä jouluisempaan kuosiin, laittaa meikit ja hiukset, sekä laittaa kaikki tarjottavat esille. Tarjolla oli siis suolaista piirakkaa (kinkku-paprika-feta ja herkkusieni-paprika-feta), cocktailtikkuja (juusto-lihapulla ja juusto-viinirypäle), synttärikakkuna mutakakkua vaniljakastikkeella, sekä suklaata, karkkia, sipsiä ja dippiä. Ainakin omasta mielstä kaikki riitti aika hyvin, ja toinen kakku jäi vielä jäljelle, ou nou ;D Vieraita oli paikalla noin viisitoista henkeä. Oltiin kutsuttu muutama opiskelukaveri, isoveikka, Kalajoen kisuja, sekä tietysti poikakaverit. Vähän meinasi istumapaikoista olla pulaa, mutta kuitenkin tila riitti ja hauskaa oli!

Syömisen ja juomisen lisäksi asiaan kului nauru. Ainakin itsellä tuli posket kipeäksi kaikesta hymyilemisestä! Aika moni saattoi olla myös nenä tiukasti kiinni puhelimessaan; muutaman tytön kanssa nimittäin ladattiin instagram ja tutustuttiin sen käyttöön. Oli ihana yllätys, kun sain selville, että ihan hiljattain myös  windows-puhelimille on tullut mahdolliseksi ladata kyseinen sovellus! Ja mikäs sen kivempaa, kuin aloittaa sen käyttö lataamalla prinsessakuvia. Mulla ja Lauralla oli nimittäin päässä tiarat, jotka hankittiin meille melkein kymmenen vuotta sitten äitin ja Erkin häitä varten. Silloin oltiin pikkutyttöjä, nyt vähän isompia :) Illan aikana pelailtiin myös juomapeliä, sekä Fifty Shades of Grey -bilepeliä, jonka sain synttärilahjaksi. Nyt vain vähän testailtiin, ja parempaan käyttöön peli pääsee sitten pikkujouluissa tyttöjen kanssa, kun ollaan pienemmällä porukalla. Osa kysymyksistä oli nimittäin vähän poskia punoittavaa materiaalia... ;D

Koko illan arvottiin lähdetäänkö baariin vai ei. Meidän soittolista kyllä sai aikaan tanssifiiliksen, mutta muu yleinen fiilis olikin sitten vähän väsyneempi. Toppilaan suuntaavalla porukalla päätettiin kuitenkin käydä pyörähtämässä Caiossa, kun sinne ei ole sisäänpääsymaksuakaan eikä se ole kaukana. No, todellakin käytiin vain kääntymässä, sillä juuri sinä iltana Caiossa esiintyi jokin yhtye ja sisään pääsi narikkamaksun hinnalla. No thanks, joten soitettiin taksi ja lähdettiin kotiin päin. Aika jännä kyyti, sillä oli satanut valtavasti lunta ja satoi edelleen iiiisoja hiutaleita, ja meidän kyyti vähän heilahteli puolelta toiselle. Perille päästiin kuitenkin, pienten alkuvaikeuksien jälkeen oli ihana nukahtaa oman rakkaan tuhinaan. 

Harva pääsee viettämään synttäreitään kahta päivää, mutta tämän päivän mahtavuus on ollut jo aika lähellä eilistä. Sain aamiaisen - tai oikeammin brunssin - sänkyyn. Enkä muuta olisikaan odottanut, olihan mun oikea synttäripäivä! Yksi parhaista asioista synttäreissä on se, kun facebookiin tulee koko ajan uusia ilmoituksia onnittelujen myötä. Kerrankin tuntuu siltä että oikeasti on elämä, hahah. Huomista maanantaita en odota kyllä yhtään innolla, sillä jotenkin tuntuu että stressi ja kiire pukkaa päälle aikamoisella voimalla. Ehkä oli hyvä että synttärit ja juhliminen ajoittui juuri tälle viikonlopulle, niin myöhemmin ehtii hyvin keskittyä opiskeluihin. Eiku hetkinen, mulla taitaa olla pikkujoulut keskiviikkona, viikonloppuna reissu Kalajoelle, ja siihen päälle muutama tentti ja palautuksia. Great.

Now I'm floating like a butterfly

Stinging like a bee, I earned my stripes

I went from zero to my own hero

You held me down but I got up

Already brushing of the dust

Katy Perry: Roar

Catching fire

Synttäribileiden aamu! Ennen kuin pitää lähteä tepsuttelemaan räntäsateeseen, ajattelin vähän hehkuttaa. Pari viime päivää on olleet aika huimia! Torstaina kävin katsomassa Nälkäpeli-saagan toisen osan, Vihan liekit. Menossa mukana oli Milla, Laura, sekä Eeli, joka liput mulle ostikin synttärilahjana. Jo meidän samanaikainen lippujen varaus oli varsin hulvatonta, joten hyvällä poppoolla hautauduttiin Finnkinon penkkeihin. Koko ajan tosin oli pieni pelko siitä, kuka tyrkkää ensimmäisenä oman poppariboksinsa nurin :D Itse leffahan oli kaikkea mitä saattoi aavistaa: jännä, mukaansa tempaava, aivan loistava, ja loppui liian nopeasti. Kannattaa käydä katsomassa isolta ruudulta, koko rahan arvoista!

Eilen oli leivontapäivä. Reippaana tyttönä kävelin prismaan, missä tapasin muita ihanuuksia: Jennan, Lauran ja Pinjan! Pinja oli tullut Jyväskylästä autolla, ihan jees homma koska saatiin kaikki ostokset raahattua Kaijonharjuun pienellä vaivalla. Täytettiin korit kaikella tarpeellisella, pikainen visittii lempikauppaamme Alkoon ja sitten huristeltiin autolla Lauran kämpille. Purettiin kassit, ja sitten minä ja Pinja jo lähdettiinkin keskustaan päin hakemaan Marisaa linja-autoasemalta. Menomatka meni hyvin, mutta takaisin päin tullessa en oikein ollut kartalla, ja kun piti suunnistaa mun neuvojen perusteella.. Noh, kyllä me perille päästiin - muutaman mutkan kautta, eikä joulunavauksen aiheuttama ruuhka kyllä ainakaan nopeuttanut. Sillä aikaa Laura ja Jenna olikin saaneet kakut uuniin, ja jatkettiin hommia. Itsehän tein vielä pienen ulkoilun kun tietysti kaupasta oli unohtunut jotain: pyöreitä foliovuokia. Ja voi pojat, eihän niitä tietysti löytynyt kuin vasta kolmannesta kaupasta! Ilta oli silti tosi hauska, sitä puheen ja naurun määrää kun jengi oli taas koossa :D Kun leipomukset oli saatu hyvälle mallille, Pinja kävi nakkaamassa minut ja Marisan Toppilaan. Oli hauskaa kun oli kaveri yökylässä! Syötiin iltapalaa ja juteltiin puoleen yöhön. Oli kyllä huippu juttu, että tytöt auttoivat meitä ruokien kanssa. Kahdestaan oltaisiin oltu keittiössä vielä aamuyölläkin - puhumattakaan niiden ruokaostosten saamisesta perille.

Seuraava ohjelmassa on muistaa pakata kaikki tarvittava ja sitten on the road. Ulkona sataa hyyyyyvin märkää lunta eli räntää, sinne meni se talvi. Ihan päivänhän se kesti! Mutta enhän mä ole sokerista tehty. Viimeiset valmistelut odottaa, kämppä juhlakuntoon ja tietysti naiset itse! Tulee varmaan aika mahtavaa. Moimoi!

En mä pahaa tarkoita kun

pyydän nimesi kertaamaan aamulla

Rakastutaan, mut varoitan

On jotain vikana silmien takana

Vahingossa sut unohdan

Mun sydämellä on dementia

Sanni: Dementia 

kumous

Syksyn/talven ensimmäiset superliukkaat kelit - ja isomeeri oli kyljellään alta aikayksikön. Ei riitä että keskiviikkojen aikaiset aamut saa silmänaluset mustiksi, vaan väriä pitää tulla pitkin jalkaakin.. Selvisin varovaisesti rullaamalla melkein pyörätelineille asti, mutta viimeisessä mutkassa pyörän takarengas lähti vauhdikkaaseen sivuluisuun ja tyttöä vietiin. Megasuurilta vaurioilta vältyttiin niin kropan kuin aineellisten vahinkojen suhteen, mutta kyllähän se vähän kolahtaa kun kaatuu julkisella paikalla :D Sitä olen sitten kompensoinut syömällä pari munkkia, tuulettamalla viimeisen pronutunnin kunniaksi ja polttamalla kynttilöitä. Mun huonekin sai vähän uutta ilmettä, sillä laittelin esille talvisemman suunnan kynttiläkuppiedustajia, enkelikoristeita ja punaista väriä. Myös keittiöön vaihdoin liinan - tosin Eeli sen silitti, vielä ihan käskemättä!

Tässä vaiheessa syksyä alkaa stressitasot hiljalleen kohota, kun tenttikausi hiipii lähemmäs ja deadlinet hengittää niskaan. Niin innoissani kuin synttäreistä olenkin, ei ne ehkä ihan parhaaseen saumaan tule. Viikonlopuille kun voisi keksiä hyödyllisempää tekemistä. Lisäksi tulossa on pikkujoulut ja vielä toisetkin synttärit. Heh, huomenna ajattelin käydä elokuvissa kaiken kiireen keskellä :D Ihan tahallaan teen elämän itselleni vaikeaksi! Mutta, onhan se helpottavaa unohtaa ne puuduttavat jutut edes pariksi tunniksi ja keskittyä ihan vaan popparikulhon tyhjentämiseen elokuvan ohella. Eikä seurastakaan ole yhtään pahaa sanaa!

Ja synttärijuhliin enää 3 päivää!! Tarjottavat on suunniteltu ja perjantain leivontasession jälkeen kaikki alkaa olla hyvällä mallilla. Taitaa aika huippu porukkakin olla tulossa paikalle, huhujen mukaan! Psst, kerroinko että ostin uuden mekon? No, ostin uuden mekon! Eli viime postauksen kollaasin päälle voi piirtää ison raksin, uups... Ja kyllä, olen edelleen erittäin köyhä opiskelija.

Trouble is her middle name

But I don't look for trouble,

yeah trouble looks for me, hey hey

 I just want to live a quiet life

I'll make an excellent wife

Neon jungle: Trouble

 

It's the one

Viime maanantaina metsästin itselleni synttärimekkoa. Ihan yo-mekon tasoista etsiminen ei kuitenkaan ollut, sillä tällä kertaa tyydyin henkkamaukan valikoimaan. Löytyihän sieltä vaikka minkälaista pikkumustaa! Pitsiä, mosh-verkkoa, trikoota, kapeaa, leveää, lyhyttä ja tiukkaa.. Mitään tiettyä mallia ei edes ollut mielessä etukäteen. Kaapissa odottava mekko ei vain enää tuntunut hyvältä, ja halusin katsella mitä löytyisi edullisesti. Lopulta menin pukukoppiin neljän eri mekon kanssa. Alla olevassa kollaasissa näkyy sinne asti päässeet leningit! Niistä olikin aika helppo valita, sillä kolme muuta eivät istuneet tai olivat muuten hassuja :D

Aika selvää mitä mekolta hain :D Viime aikoina oon tykästynyt kyljissä oleviin kurkistusaukkoihin, ne on aika vinhoja! Myös pitsi viehättää aina, ja yhden mekon selkäosa olikin kokonaan pitsiä. Ennen tykkäsin kapeista ja tiukoista mekoista enemmän, mutta nyt vein koppiin tyttömäisiä ja leveähelmaisia. Yksi tärkeä asia on tietysti monikäyttöisyys. Pikkumusta on aina tarpeellinen ja noh, ehkä kaapista löytyy ennestään jo muutama.. Ostamani mekko pääsee kuitenkin uudelleen käyttöön jo parin viikon päästä pikkujouluissa. Hih, kyllä tämä joulunalusaika on mukavaa! Tällä kertaa glitterit ja paljetit jäi vähän vähemmälle, mutta sitä hohtoa tuodaan sitten asusteissa ja muussa - ennen kaikkea pirteässä asenteessa! 5 days to go...

Pehmeä ja naisellinen

Huh mikä viikonloppu! Tarpeellinen etääntyminen arjen rutiineista ja koulutehtävistä. Ehkä kadonnut opiskelumotivaatio nyt alkaa hiipiä takaisin, ainakin akut tuntuu jokseenkin lataantuneilta. Ainakin kissanrapsutuskiintiö on hyvällä mallilla! Kotioloissa ihan peruskauraa; ruokaa, siivoamista ja kissojen paijaamista. Taisin myös vähän innostua joulusta; äiti kun oli laittanut esille tonttuarmeijan etujoukot. Omien joulukoristeiden suhteen tilanne on aika heikko, mutta kävin äitin kanssa hankkimassa muun muassa pari tyynyliinaa, tonttuja ja lyhdyn parvekkeelle. Tuli tosi hyvä mieli katsellessa kaikkia joulujuttuja ja miettiä mihin voin laittaa tämän tontun tai tuon kynttilän :) Vähän jouluisemmat ja talvisemmat sisustusjutut piristää pimeyttä, ainakin ne kynttilät. Onneksi äitit osaa hamstrata jokaiseen tilanteeseen sopivia pöytäliinoja ja verhoja, niin että tyttärellekin riittää yksi. Kaappien kätköistä mukaan lähti siis vähän edellistä jouluisempi pöytäliina, ja enää puuttuu ne verhot. Alkaa meinaan pikkuhiljaa tympiä nuo vaaleat ja läpinäkyvät; nyt kun alasrepimäni rullaverho ei ole paikoillaan, tuntuu ettei viitsi edes kattovaloa pitää päällä kun kaikki näkee suoraan sisään, mitä kaappia oon penkomassa tai mitä hain jääkaapista :D

Lauantai-ilta oli kokonaan pyhitetty Millalle. Aluksi mielessä oli railakas tyttöjenilta, bailando ja silleen, mutta autollahan sitä oli pakko olla liikkeellä että kotiinkin pääsi. Mutta se olikin aika kivaa! Pitkästä aikaa pääsin hurruuttelemaan maailman parhaalla amisautolla pitkin Kalajoen teitä. Nakkasin porukat pikkujouluihin ja menin itse Millalle eväideni kanssa. Oli jännää, mutta ihanaa ja parasta olla vain kahdestaan. Herkuteltiin pätkis-suklaalla ja maalaissipseillä, otettiin lukuisia yhteiskuvia tabletilla ja puhelimilla, ja puhuttiin asioita halki. Näitä hetkiä todellakin tarvitaan :) Illan pimetessä huristeltiin kohti Dyyniä, missä esiintyi Sanni, wuhuu! En tiedä miksi, mutta alkaa vian hymyilyttää kun ajattelen lauantai-iltaa. Oli jättehauskaa vaan rupatella nurkkapöydässä ja juoda alkoholittomia drinkkejä. Juteltiin ja oleskeltiin myös vanhojen tuttujen kanssa, ja oli kiva huomata että vaikka aika kuluu, tai ehkä juuri sen takia, voi tulla toimeen hyvinkin eikä tarvitse muistella vanhoja. Musta tuntuu että illan aikana bondasin uudestaan joidenkin tuttujen kanssa, ja toivottavasti todistin etten ole bitch ja että mun kanssa voi olla ihan kaverikin ja jutella normaalisti. Ainakin Millalle olin hyvä ystävä, kun lupauduin muille kavereille kuskiksi sitä vastaan että Milde saa drinkin. Pojat sitten tilasi Millalle "pehmeän ja naisellisen juoman", ja mikäpä kuvaisi tätä tyttöä paremmin - tosin siinä habassa ei ole mitään pehmeää! Illan aikana tuli tanssittua pohkeet kipeiksi, ja hymyilin ja nauroin enemmän kuin pitkään aikaan yhden illan aikana. Ja olihan se Sanni ihan loistava! Keikan jälkeen huomattiin muutamalla kaverilla Sannin nimmarit ja vielä yhteiskuvia, niin epistä!! Ei kuitenkaan luovutettu Millan kanssa, vaan mentiin reippaasti juttelemaan baarin puolelle tulleille bändin pojille. Ne osoittautuivat tosi kivoiksi tyypeiksi, ja hermostuneesta ja hihittelevästä vaikutelmasta huolimatta saatiin kuin saatiinkin nimikirjoitukset, vielä suoraan meille osoitetut! Juteltiin aika kauan ööh... kitaristi? Sakun kanssa, sympaattinen heppu anyway. Pilkkuun astihan meillä lopulta meni, ja kotiin ajelin voimakkaan tuulen yrittäessä ottaa autoa hallintaan. Voitin!

Yöunet jäi aika vähäisiksi, ja mummun synttäreillä meinasi silmät vähän luppaista. Äitin äiti täytti alkuviikosta 75 vuotta, mutta oikean synttäripäivän aikaan "pakeni" merkkipäiväänsä. Nyt sitten äiti sisaruksineen teki yllätyshyökkäyksen mummun luo, ja kaikki toivat jotain suolaista tai makeaa syötävää. Kiva ajatus :) Oulusta paikalle ajeli myös Petteri, ja ehdotin salakavalasti että Eelikin hyppäisi kyytiin. Oli nimittäin loistava tilaisuus esitellä oma raksupoksu sukulaisille! Kotiin pääsinkin kätevästi sitten samalla kyydillä poikien kanssa; ihan hyvä juttu koska tavaramäärä oli lisääntynyt huomattavasti :D Onneksi huomiselle ei ole pakollisia kouluhommia, sillä väsyttääväsyttääväsyttää. Onneksi on lauantailta jääneitä suklaita ja sipsejä, mtv:n lempparisarjat, villasukat ja pitkä lista lukemattomia blogeja.

Ja huomenna sitten... Synttäriviikko alkaa!!!!!!!!!!! 

Kun kadulla kysytään multa

mikä vuosi, mä en oo varma

Kysykää niiltä jotka tietävät

Mistä tulevat

Jos mä oon oikee,

Miks kadulla mun läpi kävellään

Sanni: Jos mä oon oikee

Koska unohdus

Fiksua ottaa kamera mukaan mutta jättää muistikortti kotiin. Mitähän seuraavaksi? Kassillinen biletykseen sopivia paitoja, mutta kaikki pikkarit on edelleen siellä laatikossa? Sinne meni siis ajatus hienosta kuvakoosteesta viikonlopun osalta. Sen sijaan, saatte kuunnella hyviä biisejä ja löytää uusia kuunneltavia kappaleita! Ehkä mä viikonlopun jälkeen julkaisen jotain kämäistä kännykkäkuvasaldoa. Mutta näin alustavasti: lauantaina Dyyniin katsomaan Sannia Millan kanssa, ja sen jälkeen mielenkiintoinen sunnuntai, kun suunnitelmissa on sukulaisten kanssa tehdä yllätysvisiitti mummun luo. Ah, sitä silmäpussien ja tummien silmänalusten määrää.. Ehkä ihan hyvä ettei kamera ole käytössä. Mutta adjö, ja huisii viikenddii!

Muumilaakson marraskuu

Mä haluaisin olla osa muumiperhettä, ja viettää talven unten mailla. En horroksessa niinkuin ällöttävät käärmeet tai pelottavat nallet, vaan silleen söpösti nukkuen lämpimässä peittojen ja vällyjen välissä. Muutamana aamuna oma sänky on nimittäin tuntunut paikalta, josta ei millään haluaisi poistua. Puhelimen herätysääni on epätervetullut toivotus uuteen päivään, ja aina kun sen kuulee jossain muussa yhteysessä, tulee kylmät väreet - eikä mitenkään hyvällä tavalla. Aika cool meininki tässä kämpässä on muutenkin, sillä patterit on edelleen aika vaisun oloisia hienoa toimintaa psoas, samalla kun laitatte vähän lisää lämpöä niin voisitte saada netin taas toimimaan. Yksi syy lisää jäädä sänkyyn odottamaan vielä seuraava torkutusta. Reippaasti, tai ainakin kovasti sitä fiilistä tavoitellen, olen kuitenkin jaksanut nousta enkä ole jättänyt luentoja väliin. Tai no, maanantaina yhden, mutta sitä ei lasketa!

Tänään oli yksi marraskuun top10:n mahtuvista päivistä: haalarimerkkienmetsästys! Oulun yliopisto on näinä muutamana päivänä täynnä sinne vielä kuulumattomia pieniä ja eksyneen näköisiä immeisiä; menossa on abi-päivät. Mulle se tarkoitti ständien kiertämistä uusien löytöjen perässä. Mukaan tarttuikin pari tosi hienoa merkkiä; sen sijaan kieltäydyin kohteliaasti niistä lukuisista esitteistä, joita esittelijät kovasti tyrkyttivät. Koitin olla itsevarman ja kokeneen näköinen, mutta ei ilmeisesti mennyt ihan läpi... Tai sitten yliopistotyylini olisi kaivannut päivitystä insidejuttu. Kävin myös tsekkaamassa pohjoismaisen filologian panostuksen kenen muunkaan kuin nordisti-siskoni kanssa. Ihan hurjaa vaivannäköä! Ruokaa, räppiä, ruotsia oli tarjolla: siis cocktailpaloja, infoa oppiaineesta, mutta myös ruotsiksi räppäävä Jesse P. Erään nuoren lehtorimme mukaan "snygg och söt", mutta yhteiskuvat ja nimmarit jäi tällä kertaa haaveeksi. Ehkä huomenna uskallan!

Nyt tämä muumi laittaa telkkarin auki, yöpuvun päälle ja villasukat jalkaan. Greyn anatomia päättää kivan keskiviikon - sopivasti vähän alkusointuakin! Ja huomenna kotia kohti<3 

Jag går i vinterskon på hösten

Alltid förberedd för storm

Jag kan tänka tills det knappt finns nåt kvar

Jar har känslör utan uppehåll

Jag har förlorat en tävling

Men vunnit ett val

Melissa Horn: Jag saknar dig mindre och mindre