Clockwise

Nukuin vahingossa tosi myöhään.. Edellisenä iltana eli perjantaina olin ollut Lauralla kylässä; katsottiin telkkaria ja youtube-videoita; ja pyöräilin kotiin päin puolenyön aikaan. Kai tämä nassu sitten vaatii todellakin ne kahdentoista tunnin yöunet että voin suorittaa luonnollisen heräämisen, muuten en varmasti nousisi ylös ilman herätyskelloa :D Heräämisen jälkeen haahuilin vähän ympäri kämppää, söin aamupalaksi pizzaa ja kaakaota, ja kävin koneella tsekkaamassa perussivut: facebook, blogger ja iltalehti.

Aloin tekemään kouluhommia, tai tarkemmin yhtä ainoaa kouluhommaa. Käännös metsäkanalinnuista ei ehkä ole ideaalisin tapa viettää lauantaita, mutta menkööt tällä kertaa! Pitkiä, monimutkaisia lauseita ja niin paljon asioita joita pitää muistaa ottaa huomioon. Käännöksen kurssit on aika erilaisia verrattuna niihin yksittäisiin lauseisiin, joita yläasteella ja lukiossa innokkaana käänsin. Silloin se oli vielä hauskaa, mutta nyt kun tietää mitä siihen oikeasti kuuluu ja ne sanat mitä pitää kääntää on sitä luokkaa ettei kaikkia edes löydy sanakirjasta... Huh huh. Mutta tulkaa silti opiskelemaan enkkua, tää on tosi kivaa!

Parin tunnin päästä käännös oli valmis. Aloin selailemaan nettiä ihan muuten vaan ja juttelin ihmisten kanssa facebookissa - ei tosin eroa kauheasti siitä käännöksen tekemisestäkään, ainut että se ei ollut enää taustalla auki :D Onko ihmekään että tehtäviin menee niin paljon aikaa kun taustalla on vaikka mitä häiriötekijöitä!

Menin suihkuun, sillä illalle oli luvassa menoa. Olisin voinut jäädä asumaan sinne lämpimän veden alle, sillä kylppäri on ainoa paikka täällä kämpässä missä oikeasti on lämmin.. Suihkun jälkeen tajusin, etten ole oikeastaan syönyt mitään ja ei ole aikaa laittaa ruokaakaan, uups. Järkeilin että illan juhlissa on tarjottavaa, ja vedin pari paahtoleipää nassuun ruokaohjelmia katsellen telkkarista. Huono idea: mikään ei saa mahaa kurnimaan niin paljon, kun Gordon Ramsay kokkaa jotain mielettömän hyvän kuuloista ja näköistä ruokaa, ja itsellä on kädessä puolikas paahtoleipä...

Ruokaohjelmieni lumoissa en tajunnut että kello onkin jo aika paljon. Aloin laittautumaan, ihan silleen rennosti koska luulin että Jennan ja Nikon tuparit alkaa seitsemältä. Arvatenkin, kuuden aikaan Laura soittaa ja kysyy mihin aikaan mennään. "Ei kai meillä vielä kiire ole?" Hyvin me kuitenkin ehdittiin, ja puhelun tullessa olin itse jo valkkaamassa vaatetusta ja pohtimassa hiustilannetta. Ja Laurakin sanoi että pyöräilin tosi nopeaa kohtaamispaikallemme! Osuttiin Jennan ja Nikon alaovelle samaan aikaan Millan ja Willen, sekä erään muun vieraan kanssa. Ahtauduttiin kaikki hissiin samalla kertaa - and it was party time!

Totta puhuen mulla ei ole mitään hajua, mitä tämä viimeinen kellonaika kuvastaa. Kai sitä, että tuparit olivat täydessä käynnissä? :D Paikalla oli meidän lisäksi Jennan ja Nikon opiskelukavereita matikkkapuolelta, sekä Nikon veli tyttöystävineen - jonka nimi sattuu myös olemaan Jenna! Oon aina kehunut miten hyvää porukkaa verbalaiset ja humanistit on, mutta kyllä nämä matikkanerot oli ihan omaa luokkaansa! Lämmintä ja ystävällistä porukkaa, johon pääsi mukaan helposti. Ja kuten arvata saattaa, tarjoilujen suhteen ei tarvinnut pettyä! Oli kääretorttua ja suolaista piirakkaa, sellaisia juustotikkuja, karkkia ja mun all-time-favourite sipsejä! Sen kupin kimpussa nimittäin viihdyin parhaiten, ihan hävettää kun verotin sitä niin paljon.. Kahdentoista aikaan porukka alkoi miettiä taksin tilaamista keskustan suuntaan, ja se oli oiva tilaisuus lähteä kotiin. Tai no, erään teorian mukaan oltiin Lauran kanssa menossa keskustaan omalla taksilla, mutta ihan pyörälleni suuntasin. Jo kahtena peräkkäisenä iltana oon päässyt pyöräilemään illalla ihan pimeässä, ja se on aika rauhoittavaa. En mä pelkää että sieltä puskasta pomppaa joku ilkeä setä, mun mielestä on ihana vaan rullata menemään kun on ihan hiljaista ja suuntana on oma koti ja oma sänky :)

No mitäs nyt sitten? Aika käydä taas tehtäväkasan kimppuun.. Ei ne tekemälläkään taida heti loppua :D

Nää sanat on aitoja vaikken puhunut

silloin kun tarvitsit niitä

Lue mun sieluni koska en itse sitä vielä käsitä

Mä myönnän on paljon oppimista

oon vielä epävarma itsestäni ja muista

Sini Sabotage: Sanaton