maanantai 28. joulukuuta 2015

Christmastime

Joulu oli rentouttava, tunnelmallinen ja ihana. Joulufiilis oli huipussaan, eikä varmaan tule katoamaan ihan hetkeen, sillä meidän mamma tykkää kuunnella joululauluja pitkälle tammikuun puolelle. Ei sinänsä haittaa; itse karkaan kuitenkin huomenna jo Oulun maisemiin ja käännän ajatukset kohti uutta vuotta. On ollut kertakaikkisen ihanaa olla kotona perheen kanssa ja alunperin olisinkin halunnut olla vielä uuden vuodenkin täällä, mutta toisaalta, kyllä jo odotankin sitä parin tunnin linja-automatkaa. Saa vain laittaa napit korville, kuunnella musiikkia, katsella pimeyteen ja kuvitella olevansa musiikkivideossa ja olla omassa rauhassa. Ellei joku puhelias mummo vaan sitten päätä istua mun viereen, jaiks :D


Mutta vielä vähän joulun tunnelmointia! Me käytiin koko perheen voimin kirkossa Saara Aallon ja Teemu Roivaisen joulukonsertissa aatonaattona eli keskiviikkoiltana, ja konsertti oli kerrassaan huikea! Niin taitavaa laulamista, ja taustalla joissakin kappaleissa laulanut kalajokinen Fermaatti-kuoro vaan lisäsi tunnelmaa. Lisäksi kirkossa vielä kaikui hienosti, ai että sai kyllä joulutunnelman kohdilleen! Aattoaamuna herättiin Lauran kanssa niin, että ehdittiin syödä vähän aamiaista Joulupukin kuumalinjaa katsellen ja laittautua ennen Lumiukon alkamista. Aattoaamu kului muutenkin aika samalla tavoin kuin monena muunakin aikaisempana jouluna: Lumiukko, joulurauhan julistus, riisipuuro, torttukahvit. Meillä on myös tapana käydä joulukirkossa, joka alkoi tänä vuonna kolmelta, ja sitä ennen käytiin viemässä haudoille kynttilöitä. Joulukirkkoa voin suositella kaikille; vaikka sanoma ei uppoaisi, se tietyllä tavalla pakottaa hiljentymään siinä kiireisen päivän keskellä. Meillä se on ollut aina perinteenä, ja hiljentymisen lisäksi se vähän rytmittää päivää. Vaikka eihän jouluaatto tietenkään ole aikataulutettu minuutilleen!


Kirkon jälkeen alettiin laittamaan jouluruokapöytää kuntoon. Me lapset oltiin toivottu paljon kalajuttuja, ja niitähän olikin: kylmäsavulohta, graavilohta, kylmäsavulohisalaattia ja -hyytelöä, ja lisäksi paria erilaista silliä, jotka ei kylläkään meille nuorisolle maistunut :D Varsinki tervasilli haisikin niin pahalle, hyh. Kalojen lisäksi joulupöydästä löytyi sienisalaattia, rapusalaattia, aurajuusto-punajuurilaatikkoa, lanttu- ja porkkanalaatikkoa, rosolli, napolin salaatti, sekä tietysti perunaa, kastiketta ja naudanpaistia, jota meillä syödään kinkun sijasta. Eikä muuten jäänyt nälkä!


Syönnin ja ähkyn jälkeen lämmitettiin sauna, ja saunomisen jälkeen lepäiltiin olohuoneessa. Ja lopulta avattiin ne lahjatkin, joita kaikki oli vähän salaa vilkuilleet jo pari päivää. Lahjakasa näytti ihan valtavalta, koska samassa korissa oli viiden ihmisen antamat ja saamat lahjat, ja lisäksi seassa oli yksi mahdottoman suuri paketti, josta paljastui lopulta meidän isäpuolelle lumikengät sekä uudet Reinot. Itse toivoin lahjaksi oikeastaan vain rahaa ja suklaata, mutta ihanasti läheiset osasi silti yllättää ja muistaa muakin! Paketeista paljastui kaikkea ihanaa ja tarpeellista, muun muassa converse-villasukat, pari uutta huivia, karkkia, lahjakortteja, Trivial pursuit -peli, kosmetiikkajuttuja, pasta-reseptikirja sekä punainen Iittalan Nappula-kynttilänjalka. Sitä omaakin kasaa katsellessa oli vähän hämmentynyt, mutta iloinen ja kiitollinen olo :)


Muut joulupäivät meni pitkälti pelaillessa ja syödessä. Jouluaatto oli ihanan luminen ja valkoinen, mutta jo seuraavana yönä oli satanut vettä ja lumet sulaneet sen mukana pois. Voimakas tuuli puhalsi joulun pyhien ajan, joten oli ihan kivaakin pysytellä sisätiloissa! Joulun hitti oli ehdottomasti uusi Trivial Pursuit -pelini, jota pelattiin paljon. Hoksattiin myös kauan kaapissa ollut Ligretto-korttipeli, joka osoittautui tosi hauskaksi, vaikka ehdittiin pelata sitä vain yhtenä päivänä. Mikä sääli, että tuollainen helmi on ollut piilossa kaapissa niin kauan! Tapaninpäivänä lähdettiin käymään meidän mummulla Kärsämäellä, ja siellä pelattiin Dominon tapaista Triomino-peliä, joka oli myös todella hauska. Kivoja vaihtoehtoja iänikuisille Aliakselle ja Monopolille... :D 


Myös pyhien jälkeinen sunnuntai tuntui ihan joululta, kun meiltäkään kenenkään ei tarvinnut lähteä töihin, ja oli kiva saada yksi lisäpäivä joulunviettoon. Eilen tosin isoveikka lähti jo omille kämpilleen opiskelukiireiden takia, ja tänään on koittanut paluu arkeen. Ei kuitenkaan liian rankasti, sillä nukuttiin Lauran kanssa aika myöhään, ja ollaan himmailtu kotona kisun kanssa. Joulutunnelmiin pääsen kuitenkin palaamaan vielä yhden postauksen muodossa, sillä toivottu Joulun aakkoset -postaus on keskeneräisenä luonnoksissa. Koska nyt on kuitenkin vielä joulukuu, on varmasti ihan sallittua venyttää joulun tunnelmointia? 


Huomenna sitten suuntana Oulu, oma kämppä ja oma rakas! Uuden vuoden suunnitelmat oli pitkään auki, kun kaveri toisensa jälkeen vahvisti omat suunnitelmansa joissain muissa merkeissä. Ehdin jo maalata kauhukuvia siitä, että juon porukoiden kanssa kokista ja katson telkkaria, nukkumaan kymmeneltä ja äreä herääminen rakettiten paukkumiseen.. Tai voihan se joskus olla ihan kivaakin, mutta ei itselle tällä hetkellä kovin ideaalinen tapa juhlia vuoden vaihtumista :D Onneksi mullekin kuitenkin löytyi tekemistä, ja vaikka olisinkin halunnut olla Kalajoella, eiköhän Oulussakin saada hyvät bileet aikaan! Seurasta sen ei ainakaan pitäisi jäädä kiinni :) 

tiistai 22. joulukuuta 2015

Wait for it

Mitä kummaa, jouluun vain pari yötä enää? Joulufiilis on aika katossa, vaikka lumet sulikin pois oikeastaan kokonaan. Onko muuten vähän outoa, että joulukuussa sataa vettä kaatamalla :D Olisihan se kiva, että saataisiin edes pieni lumikerros maahan; vaikka joulutunnelma lähteekin sisältä, ei se ulkona oleva valkoinen näky ainakaan yhtään haittaa tee!


Joulun lähestyessä sitä kunnolla tajuaa, miten nopeasti syksy ja oikeastaan koko vuosi on kulunut. Ajattelin vielä väsätä perinteisen vuosikatsauksen, mutta mun mielestä kulunut vuosi on ollut aika jees! On ollut juhlia, reissuja, iloisia uutisia ja muita mukavia juttuja, jotka jättää varjoonsa mukaan mahtuneet ikävät jutut. Mun mielestä on tärkeää muistaa ne hyvät ja positiiviset jutut, ja kääntää ne ikävämmätkin asiat voimaannuttaviksi. Everything happens for a reason, tai näin ainakin haluan uskoa. Eräs fiksu ystäväni myös totesi joskus, että jaksaa inhottavien aikojen yli ajattelemalla, että sen jälkeen on luvassa vähintään yhtä paljon hyvää; ei koko ajan voi mennä huonosti. Ehkä siksi esimerkiksi mun vuoteen 2014 mahtui jonkin verran niitä juttuja, mitä ei hyvällä muistele - tuntuu nimittäin, että kuluneeseen vuoteen on sisältynyt ihan hurjasti ilon hetkiä. Tai ne fiilikset ainakin on päällimmäisinä tällä hetkellä, mutta onkos se ihmekään joulun alla!


Viime viikonloppuna ehdin vielä juhlia yksiä viimeisiä pikkujouluja, tällä kertaa Kalajoen tyvärten kanssa. Oli ihanaa olla koolla taas tutun porukan kesken, vaikka mukana olikin pari uutta poikaystävää. Tervetuloa joukkoon, huiput tytöt ootte itsellenne saaneet! Vietettiin ensin iltaa keskustassa, ja pitkästä aikaa suunnattiin jatkoille Dyyniin. Tunnit vaan hurahti ohi, kun pelailtiin Aliasta ja Huojuvaa tornia, vaihdettiin pikkujoululahjat Secret Santa -hengessä, ja herkuteltiin hitusen liikaa. Dyynissä puolestaan esiintyi Kasmir, ja vaikka väkeä ei hirveästi ollutkaan, meidän meno ei siitä lannistunut - päinvastoin! Vallattiin eturivi, ja keikan aikana hypittiin ja laulettiin mukana. Ihan mahtava fiilis olla pitkästä aikaa minun parhaiden tyttöjen kanssa :) Jotenkin kaikki vaan sujui niin sulavasti, eikä kotiin lähteminenkään tuntunut pahalta, kun takana oli niin huikea ilta. Näitä lisää kiitos!


Näin joulun alla olen sitten käynyt hakemassa lukemista kirjastosta, ja tulipahan taas todistettua, miten pieni pitäjä Kalajoki on. Keskustareissulla näkyi liian paljon tuttuja kasvoja; pidän isompien kaupunkien tarjoamasta anonyymiydesta ja siitä, ettei tunne joka toista vastaantulijaa... Mutta muuten joulunaluspäivät on olleet oikein näppäriä. Meillä oli käymässä isäpuolemme sisko perheineen, myös heidän kanssaan asuva chileläinen vaihtari, jonka kanssa oli mukava puhua vähän englantia pitkästä aikaa. Lisäksi kurssisuorituksia on tipahdellut opintorekisteriin, ja aivan hyvältä näyttää! Kivoja tällaisetkin joululahjat, ei ole syksyn uurastus mennyt ihan hukkaan :) Tänään hoidettiin sitten joulusiivous ja jouluostokset pois alta, ja huomenna saa vähän hengähtää. Illalla mennään kirkkoon joulukonserttiin, joka taatusti ohjaa ajatukset jo aattoon ja joulupyhiin!

Nyt ajattelin syventyä blogien ja Netflixin syövereihin; kone on taas saanut levätä muutaman päivän, niin rästiin jäänyttä lukemista on kertynyt. Postauksen kuvat on muuten mun ja Eelin kämpästä; vähän meinaa tulla ikävä omaa kotia näitä katsoessa! Vaikka kotikotona onkin nättiä ja ihanaa, on se oma kämppä vaan niin meidän näköinen. Nyt kuitenkin ihanaa ja taianomaista joulun odotusta vielä hetkeksi!

torstai 17. joulukuuta 2015

Do they know it's Christmas time

Moikkamoi! Vihdoin on aikaa istuaa naputtelemaan postausta - meikä on nimittäin lomalla! Tai no, ollaanhan tässä lomailtu jo pari päivää, mutta koska olen joutunut tekemään niin paljon opiskeluhommia koneella, pidin sen kiinni muutaman illan ajan. Helpotti muuten kummasti :)

Loppulukukauteen mulla mahtui pari tenttiä, joista toinen meni penkin alle ja toinen toivottavasti ihan hyvin. Molemmat tentin kuuluivat viestinnän sivuaineeseen, jonka tosiaan aloitin nyt syksyllä. Välillä tuntuu, että se oli suurin virhe ikinä opiskelujen saralla, mutta ehkä sekin näyttää vielä hyvät puolensa. Viestintä sinänsä kuulostaa niin kovin mielenkiintoiselta, varsinkin kun oon itse kiinnostunut esimerkiksi kirjoittamisesta ja journalismista, mutta ainakin pari ensimmäistä kurssia on ollut aika abstraktia ja jotenkin vaikeasti lähestyttäviä. Onneksi jossain vaiheessa on tulossa vielä pr-viestintää ja viestinnän laidansäädäntöä, jotka ainakin kuulostaa hitusen kiinnostavimmilta. Syksyn kurssien osalta pitäisi vielä kirjoittaa yksi essee erästä englannin syventävää kurssia varten, ja laajahko tutkimussuunnitelma, joka on rästissä kesältä. Ajattelin kuitenkin rentoutua nämä muutamat päivät ennen joulua, ja ottaa itseäni niskasta kiinni sitten loman loppupuoliskolla. Toivottavasti se auttaa myös keräämään motivaatiota kevään kursseja varten!


Eilen meillä oli Verban hallituksen viimeinen kokous, nyyh. Vähän meinaa haikeutta olla ilmassa, koska pari vuotta tuli kuitenkin oltua mukana ainejärjestötoiminnassa, ja vaikea kuvitella viikkoja ilman kokouksia ja tapahtumien suunnittelua. Onneksi jatkan vielä keväällä NMES-työryhmässä, eli olen mukana suunnittelemassa keväällä järjestettävää englannin opiskelijoiden tapaamista. Onpahan jotakin tekemistä keväälle, ja lisäksi työryhmässä on paljon samoja tyyppejä kuin viime vuoden hallituksessa, jej :) Hurjan ainejärjestöuramme päätteeksi päätettiin Lauran kanssa tehdä vielä yksi Reema, eli ainejärjestölehti, jonka duunaaminen oli siis meidän tehtävä hallituksessa. Viimeinen lehti oli kyllä työn ja tuskan takana, sanonpa vaan! Aikataulut oli vaikea saada mätsäämään tenttikauden ja deadline-ryppään keskellä, ja meinasi vähän kuumottaa saadaanko koko lehteä tehtyä. Valmiiksi se kuitenkin tuli, ja siinäkin mielessä tavoite saavutettu, että tänä vuonna ilmestyi taas yksi lehti enemmän kuin viime vuonna. Haikeudesta huolimatta nyt voi hyvillä mielin suunnata katseen kohti uusia tuulia ja jättää Reeman seuraavalla hallitukselle, joka olikin jo osaksi mukana uusimman lehden teossa. Eipä ainakaan tarvitse huolehtia siitä, että Reema ei jatkuisi!


Opiskeluihin liittyen, myös vaihtojutut etenee! Eilen saatiin sähköpostia, jossa selvisi mitä kaikkia dokumentteja täytyy olla nyt kun hakuprosessi jatkuu. Itselleni sai aikaan kylmiä väreitä uuden passin hankkiminen; ensinnäkin, passikuvat hrr, ja toiseksi, ehtiikö se helmikuun alkuun. Täytynee heti varailla aikoja ja toivoa sormet ristissä että pahimmat ruuhkat ei olisi juuri nyt. Ja ne passikuvat, oh god.... Niistä ei kyllä tule yhtään mitään :D Pitää harjoitella sellaista pientä hymyä, joka kuitenkin näyttää tarpeeksi vakavalta passikuvaan. Unelmien täyttymyshän tietenkin olisi, että kuvassa näyttää ihan vakavalta vankikarkurilta.. Not.

Olen myös miettinyt, olisinko perustanut erillisen vaihtoblogin tämän normiblogin rinnalle; se ehkä auttaisi vaihtoa suunnittelevia. En kuitenkaan usko, että se olisi kovinkaan merkittävä muutos, sillä vaihdossa arki tulee nopeasti vastaan, ja ne arjen jutut kuuluu sitten tänne :) Täälläkin tulee luultavasti näkymään paljon vaihtoon liittyviä juttuja, olettaen siis että meikä sinne nyt pääsee... Sehän se tästä puuttuisikin, että koko homma menisi plörinäksi!


Kaiken tämän lisäksi olen viime aikoina joululahjashoppaillut, herkutellut joulutortuilla, kuunnellut joululauluja ja katsonut jouluelokuvia. Tunnelmaan virittäytyminen on siis aika hyvällä mallilla; joskin sitä välillä vähän koettelee meidän rasittava alakerran naapuri. Heillä muun muassa oli kaksi päivää kestävät synttäribileet yhdistettynä pikkujouluhin, joissa pelattiin beer bongia kahteen asti yöllä. Tiedän tämän, koska makasin sängyssä kuunnellen niitä hurraa-huutoja ja pingispallon pomppimista lattialla, ja seuraavana heräsin mieskuoron laulamaan onnittelulauluun. Lisäksi harmaita hiuksia aiheuttaa naapurin ilmeinen tyttöystävä, joka on nyt muutamana yönä herättänyt minut.. huudollaan. En vain ole varma synnyttääkö se nainen, itkeekö se, vai onko sillä ihan oikeasti hauskaa. Mutta seriously, onko pakko huutaa keskellä yötä niin, että naapurit herää siihen? Miten tuosta voisi kohteliaasti huomauttaa  vaikka lapulla ilmoitaustaululla niin, ettei se olisi kiusallista kaikille? Ei mitenkään :D Täytyy vain toivoa, että naapureiden libido vähän rauhoittuu, tai että joku muu tekisi valituksen ja he vihdoin muuttaisivat pois. Kun sitä juhlimista, musiikin soittamista ja elämölöä on säännöllisen epäsäännöllisesti kuunnellut yli vuoden ajan, ei ymmärrys aina riitä. Onneksi ne iltaiset biisit on sentään vaihtuneet joululauluihin näin vuodenajan kunniaksi.

Tänään ajattelin olla koko päivän Eelin kanssa, sillä ylihuomenna suuntana on Kalajoki ja tiedossa joulu erillään. Agendassa on raahata Eeli vielä viimeisille joululahjaostoksille, vaikka omalta kohdalta hommat on kyllä jo hoidossa. Ehkä me myös laitetaan jotain hyvää ruokaa, katsotaan taas jokin jouluelokuva ja poltetaan kynttilöitä; olisi aika jees. Palaillaan taas mahdollisimman pian!

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Wishlist

Keskusteltiin tänään kavereiden kanssa lounaalla siitä, miten paljon helpompaa on, kun osaa toivoa jotain joululahjaksi. Siitä on oikeasti niin paljon apua lahjan antajalle; kuinka monta kertaa sitä onkaan tuskailtu muutama päivä ennen joulua, kun viimeiset lahjat on vielä hankkimatta.. Don't get me wrong: mun mielestä on ihana antaa lahjoja! Joko sellaisia, joita toinen tarvitsee tai on toivonut, tai sellaisia, jotka on itse hoksannut ja ne yllättää lahjan saajan. Esimerkiksi meidän kaverille Millalle ostettiin synttärilahjaksi Anastasia Brow kit, ja se oli tavallaan yhdistelmä molempia. Milla oli toivonut sitä, mutta ei ehkä odottanut. Samaa oon kokenut monesti itsekin, vaikka nykyään toivonkin ehkä sellaisia täsmälahjoja. Esimerkiksi viime jouluna mamma todellakin yllätti, kun olin toivonut muutamia astioita, ja sainkin kaikki toivomani!

Tänä vuonna en vaihdon takia toivo juuri mitään muuta kuin rahaa. Aika tylsää sinänsä, mutta toiselle puolen maapalloa matkustaminen ei ole ihan halpaa hommaa. Kokosin kuitenkin juttuja, joita toivon Eeliltä, tai joita toivoisin jos tilanne olisi eri.


Eeliltä olen toivonut sellaisen-huivin-joka-kaikilla-on, tiedätte varmaan mistä on kyse. Kuvan huivit ovat Bik Bokista ja Cubukselta, vaikka joka paikassahan ne ovat aika lailla saman hintaisia. Tietysti joku Acnen huivi olisi aika täydellinen, mutta ei ehkä sopiva tälle opiskelijabudjetille :D Samaan budjettiseinään kaatuu kuvan DKNYn tuotteet, laukku ja lompakko. Ne on lähinnä vaan antamassa täytettä, sillä en ole toivomassa niitä keneltäkään; säästetään ne isommat hankinnat sitten Yhdysvaltojan outlet-kyliin.

Eeliltä toivoin samoin lämpimät polvisukat, sillä aina kotona mun varpaat on ihan jäässä! En myöskään osaa nukkua ilman sukkia, ja koska useimmat yöhousuni ovat sortseja, pitkät sukat sopisi hyvin niiden kanssa. Toivon myös tossut, mutta niitä en muistanut laittaa tähän kollaasiin mukaan. Ne jos joskut olivat sellainen täsmälahja, sillä bongasin ihanat jo syksyllä Tokmannilta! 

Myös uusia puhelimen kuoria olen katsellut viime aikoina, mutta kun valikoimaa on niin paljon, on vaikea päättää! Netistä löytyy paljon vaihtoehtoja halvalla, mutta laadusta ei ole takeita. Kaupoissa olevat kuoret sitten tuntuu kalliilta nettiin verrattuna.. Haluaisin myös, että omenalogo näkyisi kuoren alta, ja tuollaisia Disney-aiheisia kuoria on aika paljon. Toisaalta on niin paljon muitakin söpöjä kuoria!

Sitten lisää niistä turhista toiveista... Viime aikoina silmää on miellyttäneet lahkeista tiukat collegehousut, ne olisi sopivan rennot mutta kuitenkin vähän siistimmät. Esimerkiksi talvitakin kanssa en tykkää pitää löysiä kollareitani, niin tällaiset olisi aika hyvät! Jäänee sitten omaksi hankinnaksi joulun alemyynteihin... Samoin silmää on miellyttänet kaksi ihanaa herrasmiestä, Tobias Eaton ja Christian Grey. Four ja Grey kertovat Divergent-trilogian ja Fifty Shades of Grey-tarinan miehen näkökulmasta; näitä lukisi mielellään joulun pyhinä uudet tossut jalassa. Tarinaltaan enemmän kiinnostaa Four, mutta toisaalta Grey on melkein pakko saada jossain vaiheessa, kun sarjan muutkin osat löytyy kirjahyllystä.

Täydennystä kaipaisi mun Kalevala-korut, ja tuohon Lähde-sarjaan multa löytyy aikoinaan rippilahjaksi saamani rannekoru. Tykkään Lähde-kaulakorun yksinkertaisesta tyylistä, ja samankailtainen on myös Roosa Nauhalle tehty koru. Niin nättejä! Olenkin jo jonkin aikaa ihaillut yhdeltä ystävältäni löytyvää Lähde-kaulakorua, mutta omalta osalta taitaa jäädä vielä joksikin aikaa ihan vaan haaveeksi.  Samoin tässä kollaasissa on vähän ylimääräisenä nuo Kossin kuulokkeet, jotka kuitenkin voisi olla ihan tarpeelliset. Mulla on vaan ihan tavalliset nappikuulokkeet, jotka on mun vanhasta mp3-soittimesta ja tippuu koko ajan korvista. Tällaiset kunnon kuulokkeet olisi aika jees, ja nämä on myös näppärän kokoiset ja tyylikkään näköiset.

Sellaista! Löytyykö jonkun toivelistalta samoja juttuja? Omat lahjaostokset on vielä pahasti kesken mutta kuitenkin selkeästi listattuna. Pitäisi vain ehtiä keskustaan tai Ideaparkiin ihan ajan kanssa... Mutta on tämä joulunodotus ihanaa aikaa, ja kohta pääsee viimein myös paketoimaan!

lauantai 5. joulukuuta 2015

Snapchat stories

Vaikka oon koko ajan enemmän joulutunnelmissa, palataan nyt hetkeksi vielä syksyfiiliksiin. Uskollisin lukijani eli rakas siskoni toivoi kuulumisia snapchat-kuvien muodossa, joten täältä pesee! Näitä on oikeastaan  ihan hauska tehdä, koska postaukseen tulee selkeä rakenne ja punainen lanka. Tietysti kuvanlaatu on vähän rakeinen ja jos samanlaisia postauksia tekee liian monta, alkaa se olla toistoa ja yksitoikkoista. Mutta onneksi kuvat ja kuulumiset on aina erit :D Ja sivuhuomautuksena, vaikka näissä melkein kaikissa on kuvateksit, en niitä aina kuitenkaan käytä...


1. Saatoinpa aloittaa Twilight-saagan lukemisen! Tosin tuo sama kirja on edelleen kesken yöpöydällä; ehkä joululomalla sitten! // 2. Huh, mennäänpä kauas ajassa taaksepäin! Eli siis tässä ollaan matkalla kohti Vuokattia ja iskän synttäreitä, ja olihan muuten mukava viikonloppu näteissä maisemissa. // 3. No onpas nokkela kuvateksti


1. Käytiin Vuokatissa kiertämässä Eino Leinon lenkki, joka kiersi Vuokatinvaaran. Lenkin alkupuolisko oli rankempi ja posket kyllä punotti! // 2. Patikoinnin puolessa välissä pysähdyttiin koko porukka kodalle paistamaan makkaraa ja juomaan lasilliset kuoharia // 3. Heh, voisin melkein väittää ettei mennyt päivä ihan kuvatekstin suunnitelmien mukaan!


1. Meidän kaveriporukan Kuopion vahvistus Sini-Maria tuli omalla syyslomaviikollaan käväisemään Oulussa, ja käytiin Roosterissa syömässä. Aivan hyvä paikka, suosittelen! // 2. Ja vaihteeksi vähän terveellisempää settiä yliopiston salaattibaarista // 3. Kai loman kunniaksi saa ostaa purkillisen maailman parasta jätskiä ihan vain itselleen, saahan?


1. Syysloman alkupuoliskolla mentiin Lauran kanssa käymään Kalajoella // 2. Ja muutaman ihanan lomapäivän jälkeen suunnattiin takaisin Ouluun, tosin itse olin siellä vain yhden yön, kun jo lähdettiin Eelin kanssa... // 3. .. kohti Sodankylää! Sielläkin oli niin mukavaa, pitkästä aikaa pääsin näkemään mun toista perhettä :)


1. Ehkä parhaita sipsejä, ja ehkä suloisin pikkumies // 2. Voin muuten paljastaa, että tuo tentti on edelleen rästissä ja odottaa mua ens viikolla.. argh // 3. Halloween! Oli aika kiva huipussa seurassa Tylypahkan noidaksi pukeutuneena!



1. Tilasin mekkoni Humanistisen Killan vuosijuhlille Promgirl-sivustolta, ja olin kaikin puolin tyytyväinen! // 2. Ystävälleni Millalle käytiin puolestaan yhdessä shoppailemassa mekko, ja vitsit että oli hauskaa! Ensin katseltiin Halosen valikoimaa, napattiin muutama sovituskoppiin mutta nopeasti oli selvää, että Milden ensimmäiseksi kokeilema mekko oli ylitse muiden. // 3. Trio ♥


1. Oulun yliopiston Humanistinen Kilta on nyt yrittänyt lanseerata Humanistibaskeria, vähän samaan tyyliin kuin teekkareilla on teekkarilakki. Saa nyt nähdä miten onnistuu, mutta ihan hauska idea! // 2. Vissiin välillä vähän opiskelustressiä... // 3. Humanistisen killan vuosijuhlaviikon ensimmäisissä bileissä Teekkaritalolla


1. Samaisissa pippaloissa! Mun mielestä tämä on jotenkin loistava kuva :D // 2. Edelleen niitä bileitä... Jostakin syystä snapchat aktivoituu aina kun oon juhlimassa... // 3. Wuu vujuspämmi! Laitoin illan aikana aika paljon videoita enkä niinkään kuvia, ja muutenkin keskityin enemmän juhlatunnelmaan eikä tullutkaan hurjaa spämmiä.



1. Hups, mitä sieltä käsilaukusta löytyikään? // 2. Vuju-viikonlopun jälkeen olikin sitten vähän hankalampi herätä maanantaihin // 3. Kamerastakin löytyi onneksi kivasti kuvia, vaihteeksi! 


1. Viime vuonna kaikki 55 opintopistettä eli noppaa suorittaneet sai haalarimerkin, ja kolahtihan se postiluukusta tännekin! Lisäksi tuli lounaslippuja Unirestalle. // 2. Jokunen viikonloppu sitten mentiin Lauran kanssa Kalajoelle kissavahdiksi, ja töitä riitti, sillä kisu oli aivan hellyydenkipeä! Ei haitannut kylla yhtään, tui tui! // 3. Samalla reissulla ehdin pitkästä aikaa nähdä Pinjaa kahvittelun merkeissä, ja pääsinpähän myös testaamaan Kalajoen uusimman kahvilan!


1. No se rakkain kisu ♥ // 2. Leivottiin myös suklaakakku suklaa-appelsiinikuorrutteella omien synttäreiden kunniaksi, oli muuten hyvää // 3. Oikeana synttäripäivänä juhlittiin sekä ikääntymistä yhyy että meidän ainejärjestön pikkujouluja. Ihana ilta!


1. Se toinen synttärisankari // 2. Synttäreiden jälkeisenä päivänä tukka oli kipeä, mutta kiinalainen ruoka pelasti! Miten myöhään olenkaan löytänyt kiinalaisen ihanuuden ja jäänyt paljosta paitsi... // 3. Synttäreiden jälkeen on jo aiheellista hypettää joulua, ja joulufiilikseen pääsee parhaitan laittamalla kodin joulukuntoon. Meillä on esillä paljon jouluvaloja, lumiukkoja ja tonttuja!


1. Eilen juhlittiin Millan synttäreitä! Nyt ollaan samanikäisiä taas, noin viikon ehdittiin olla eri aaltopituudella :D // 2. Birthdaygiiirl ♥ // 3. Lempparityttöjä, oli kyllä mukava ilta jälleen kerran!


1. Kokeiltiin Eelin kanssa leipoa vähän erilaisia torttuja, kun bongasin instagramista ohjeen pöllötorttujen tekemiseen. // 2. Niistä tuli vähän omalaatuisia :D Mutta silti oikein hyvä, olihan ne vuoden ensimmäiset joulutortut! // 3. Jotain jännää... Eli ensi syksy menee meikän osalta vähän eri maisemissa, nimittäin toisella puolella Atlanttia Yhdysvalloissa! Tarkemmin sanottuna vielä Pohjois-Carolinan yliopistossa Greensborossa. Innoissaan? No ehkä hiukan! Hakuprosessi on vielä kesken, mutta Oulun yliopistosta on tullut jo hyväksyntä pari kuukautta sitten, ja ilmeisesti asia on silloin jo aika varma. Torstaina päästiin tapaamaan UNCG:n tyypejä, jotka olivat tulleet käymään Oulussa, ja tapaamisen jälkeen oli entistä parempi olo. Kunhan vain mikään ei menisi pieleen, niin elokuussa sitä sitten lennettäisiin kohti USAa!

Siinäpä se olisi! Tosiaan, nuo viimeiset uutiset on se juttu jota raotin jokunen postaus sitten. Meikä on täällä aika innoissaan, vaikka tuntuukin epätodelliselta. Ei vaan pysty kuvittelemaan, että millaista arki siellä tulisi olemaan. Having said that, en todellakaan jättäisi tätä tilaisuutta käyttämättä vaikka mikä tulisi!

maanantai 30. marraskuuta 2015

Thankful

Huolimatta siitä, että oon marraskuu-fani, niin on myönnettävä että onhan tämä kuukausi pimeä. Ja tosi pimeä onkin. Sen takia täytyy ajatella positiivisesti ja etsiä niitä valopilkkuja sieltä pimeän arjen keskeltä; eikä niitä aina tarvitse edes etsiä kovin kauan. Näistä ajatuksista ja viimeviikkoisesta kiitospäivästä inspiroituneena ajattelin koota muutamia juttuja, joista oon viime aikoina ollut kiitollinen.

♥♥♥♥♥

Ystävät, perhe, läheiset. Mulla on ympärilläni ihania tyyppejä, kunnon tukijoukot. Varsinkin syntymäpäivänä oli ihana saada paljon onnitteluja joka puolelta ja tuntea se välittäminen. Oli niin kivaa käydä pitkästä aikaa Kalajoella, ja odotan jo joulua, kun pääsee sinne takaisin. Silloin pääsen myös näkemään montaa mun ihanaa ystävää, kun vietetään pikkujouluja! Hyvä jengi koossa taas <3 Eikä sovi unohtaa Oulussa asustelevia kaiffareita, jotka piristää päivää kuin päivää. Tai sitä ihanaa tyyppiä, jonka viereen saa nukahtaa joka ilta.

♥♥♥♥♥

Oma koti. Ei sitä aina tajua, miten hyvin meillä asiat on täällä Suomessa. Toki on paljon korjattavaa eikä opiskelijana ole aina helppoa, mutta noin niin kuin ylipäätään on asiat aika hyvin. Mitä sitten jos vuokra vähän nousee; meidän kämppä on aika perfect. Viikonloppuna laitettiin vähän joulujuttuja esille, ja nyt viihtyy taas vähän paremmin. 

♥♥♥♥♥

Veronpalautukset. Tarviiko tähän lisätä mitään :D Kyllähän ne aina piristää!

♥♥♥♥♥

Opiskelupaikka. Vaikka sitä välillä väsyy puurtamiseen ja lukemiseen, jälleen kursseja valitessa nousee uutta motivaatiota. Keväällä pitäisi alottaa seminaarityö, joka on jo osa gradua. Vuodet menee niin nopeasti! Opiskeluissa hankittujen tietojen ja taitojen lisäksi opiskelupaikka on tuonut mun elämään myös paljon enemmän: uusia tuttavuuksia ja ystäviä, uusia harrastuksia ja merkintöjä CV:hen. Lisäksi oon kiitollinen siitä, että opiskelu on käytännössä ilmaista. Meidän pitää maksaa OYY:lle lukuvuosimaksu, joka ei kuitenkaan mielestäni ole kovin suuri hinta siitä kaikesta, mitä saadaan sitä vastaan.

♥♥♥♥♥

Joulu. Joulu on yhdessäolon, kiitollisuuden, lämmön ja antamisen aikaa. Odotan sitä, että istutaan koko perhe saman pöydän ääressä syömässä herkullista ruokaa, ja sitten koomataan olohuoneessa. Mutta myös joulun odotus on ihanaa, kun pikkuhiljaa saa laittaa yhä enemmän kynttilöitä ja tonttuja esille, hankitaan joululahjat ja myös paketoidaan ne, ja ylipäätään virittäydytään siihen tunnelmaan. Itse en osaa olla stressaamatta joulua, mutta tänä vuonna tuntuu jotenkin, että vielä ei edes hermostuta joulukiireet, vaan odotan innolla joululahjashoppailua ja piparisotaa; ehkä siksi, että ne tuo kaivattua vaihtelua arkeen.

♥♥♥♥♥

Ainejärjetötoiminta. Mun osalta hallitushommat alkaa olla ihan loppusuoralla, ja ei voi kuin hymyillen katsoa kulunutta kahta vuotta. Tästä kirjoitinkin jo vähän viime postauksessa, mutta olihan meillä huippu porukka, ja sain huippuja kokemuksia. Ja täytyy olla ylpeä tietysti siitä, että saatiin ainejärjestölehti herätettyä henkiin. Olenkin erityisen kiitollinen siitä, että lehdelle löytyy tekijöitä vielä jatkossakin, eikä meidän työ ollut turhaan tehtyä.

♥♥♥♥♥

Lumi. Olin niin iloinen, kun reilu viikko sitten saatiin nauttia valkoisesta maasta parin päivän ajan. Joululaulujen kuunteleminenkin alkoi tuntua heti paljon olennaisemmalta hommalta.Toivon kovasti, että kohta saadaan lisää lunta valaisemaan sekä luontoa että mieltä; sillä on molempiin ihan huomattava vaikutus!

♥♥♥♥♥

Tässäpä siis muutama maanantai-iltaa piristävä ajatus! Nyt alan jännittämään kevään kursseille ilmoittautumista ja huomista tenttiä, vaikka siinä saakin olla mukana kaikki apuvälineet läppäri mukaan lukien. Ehkä siitäkin voi olla kiitollinen, mutta totta puhuen lähinnä ihmettelen millainen tentti se oikein tulee olemaan? Anyhow, tsemppiä, positiivisuutta ja ennen kaikkea sitä kiitollisuutta kaikkien viikkoon ja alkavaan joulukuuhun! Peace out!


keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Synttärihumua

Paaaaljon onnea vaan minä ja sisko, sillä eilen täytettiin hurjat 22 vuotta. Mulla jotenkin stressasi tulevat synttärit, sillä vaikka tykkään niistä ja niitä on odotettu koko syksy, pelkäsin ettei päivästä tulekaan kiva. En kyllä tiedä mistä tuollainen lähti - ja turhaahan se oli, sillä synttäripäivä oli ihan mahtava! Melkein koko päivän jaksoin hymyilläkin, ja suorastaan harmitti kun puolenyön jälkeen tajusin, että päivä oli ohi.


Päivä alkoi ihanasti aamupalalla sänkyyn; taitaa olla meillä jo vähän perinne. Pekonia, munakasta, paprikaa, kaakaota, appelsiinimehua, keksiä.. Kaikkea mistä tykkään! Harmi vain etten enää osaa syödä kunnon isoa aamupalaa, mutta onneksi varsinkin pekonit maistui Eelillekin :D Heti aamusta sain myös onnittelulaulun sekä lahjan, joka koostui useammasta osasta. Sain cupcake-reseptikirjan, ja odotan jo innolla että pääsen testaamaan hienoja reseptejä!. Lisäksi Eeli oli tehnyt rakkauslahjakortteja, eli lahjakortteja muun muassa hartia- ja jalkahierontaan :) Just tuollaiset lahjat on parhaita, kun on kunnolla mietitty lahjan saajaa ja se on annettu ajatuksella. Itse aina kinuan Eeliä hieromaan jumeja pois - huonolla menestyksellä, mutta nyt seuraavalla parilla kerralla voin vain heilutella lahjakortteja eikä auta kieltäytyä! Oli myös aika kiva yllätys, kun postiluukusta oli tullut suklaalevy Lauralta, ja vieläpä lempparisuklaata. Ihanan ja rauhallisen aamun jälkeen päivä jatkui leipomishommissa, sillä tein pari pellillistä paholaisen piirakkaa illan pikkujouluja varten. Oli myös jännä huomata, miten tuli armoton kiire, vaikka periaatteessa oli koko päivä aikaa valmistautua illan pippaloita varten... Mitäs me naiset. 


Meidän ainejärjestön pikkujoulut järjestettiin tänä vuonna vähän isommasti, ja juhlittiin Teekkaritalolla. Pikkujoulujen aluksi oli syyskokous, jossa valittiin Verban hallitus ensi vuodelle. Vähän haikea olo tuli, kun en nostanut kättäni ylös ja ilmoittautunut mukaan hallitustoimintaan. Takana on kaksi aivan mahtavaa vuotta, uusia kavereita ja kokemuksia, hauskoja kokouksia, hyviä tapahtumia, ja lähes koko ajan piippaava whatsapp-ryhmä. Hitsi, molempina vuosina mukana oli kyllä ihan hullun hyvä porukka! Juuri ne ihmiset teki koko hommasta niin hauskaa. Oli kiva olla mukana järjestämässä tapahtumia ja nähdä kun ihmiset viihtyy niissä, ja saada sisäpiirin tietoa sekä olla perillä asioista ensimmäisten joukossa. Ensi vuonna mukana on tosi hyvältä vaikuttava porukka, ja oon ylpeä omista fukseistani, joista tosi moni lähti mukaan hallitustoimintaan. Innolla odotan millaisia juttuja tuleva hallitus meille tavallisille jäsenille järkkää!


Syyskokouksen jälkeen paikalla olijat lauloi mulle ja Lauralle onnittelulaulun, vieläpä usealla eri kielellä! Oli aika kiva yllätys :) Pikkujouluissa oli paljon vapaata seurustelua, mutta sinne oltiin järjestetty myös ohjelmaa. Viime vuoden tapaan logopedien kuoro Communican Kuiskuttelijat kävi vetämässä pari settiä, ja jälleen meidän pj sekä entinen pj hyppäsi mukaan räppäämään, oli aika hienoa! Myös yksi meidän fuksi sekä kaverinsa soittivat akustisesti muutaman biisin, ja vitsi miten upeaa heidänkin soittonsa oli. Biisivalinnat oli aika sielukkaita, näin paremman sanan puutteessa, ja heidän esittämänsä joululaulutkin oli aivan älyttömän upeita versioita. Tällaista toivoisi lisääkin Verban tapahtumiin, kun kerta meidän riveistä musiikillista lahjakkuutta löytyy. Myös minä osallistuin ohjelman tekemiseen: pidettiin Lauran ja Jennin kanssa jouluinen tietovisa. En tiiä tykättiinkö siitä tai oliko se vaikeustasoltaan sopiva, mutta ainakin sen tekeminen oli hauskaa! Harmi vain ettei hienosti animoimani diaesitys näkynytkään, vaan jouduttiin vetämään se ihan suullisesti. Kaikki pyörähtelevät lumiukot ja pingviinit jäi nyt sitten näkemättä, nyyh. Onneksi paikalla oli kuitenkin joulupukki, jolta sai pienen lahjan, jos oli itsekin tuonut jotain. Viimeisenä ohjelmanumerona oli perinteinen diplomien jako, eli vuoden aikana ansioituneet verbalaiset saivat uuden tittelin ja diplomin sen kunniaksi. Itse ehdotin aika monta diplomin saajaa, ja oli kiva nähdä että suurin osa ehdotuksistani toteutettiin! Illan aikana palkittiin muun muassa vuoden parhaat viikset, fuksin onnistuneesti saalistanut tyyppi, liikuntavuorolla ansioitunut ikiliikkuja sekä bileissä vähissä vaatteissa viihtyvä nordisti eli nudisti. Ja kaikki oli kyllä ihan ansaittuja! 


Vuoden ensimmäiset pikkujoulut oli ihan älyttömän hauskat ja railakkaat. Hyvä fiilis johtui pitkälti synttäreistä ja lukuisista onnitteluista joita sain; ihania ihmisiä! Syntymäpäivän kunniaksi jaksoin myös juhlia pidempään kuin pitkään aikaan, ja kotiin lähdettiin vasta kolmen aikaan. Tänään se näkyi sitten armottomana väsymyksenä ja kipeänä tukkana, mutta kiinalainen ruoka pelastaa kaiken. Oikeasti, kana-annos cashew-pähkinöillä on mun uusi ehdoton lemppari, joka sopii erityisesti lievän tai vähemmän lievän darran karkottamiseen. Tänään myös kahviteltiin perheen kesken, synttäreiden kunniaksi tietty, joten aika kivat pari päivää on ollut. Synttäreistä tulee niin spesiaali olo, ja ihan ne facebook-onnittelutkin saa aikaan kivan lämpimän tunteen. Nyt pitäisi sitten kääntyä taas opiskelu- ja arki-moodiin, mutta onneksi viikonloppu häämöttää jo! Tosin siitäkin mahtaa tulla aika opiskelujen täyteinen; jospa jonnekin väliin saisi mahdutettua vähän joululahjashoppailua ja yleistä joulufiilistelyä...