torstai 27. syyskuuta 2012

Let's suunnistetaan!

Moikkamoi täältä sateisesta Kaijonharjusta! Musta tuntuu että viikonloppu menee rauhallisissa ja yksinäisissä merkeissä, sillä eilen tuli pidettyä hauskaa ihan kunnolla fuksisuunnistuksessa. Minä ja Jenni päätettiin skipata keskiviikon viimeinen luento, ja lähdettiin supertäydellä bussilla Jennin kämpille murkinoimaan ja valmistautumaan suunnistukseen. Meidän huippu joukkue koostui siis itseni lisäksi Elisasta ja kahdesta Jennistä. Teema meillä vaihtui aika viime tipassa: aluksi ajateltiin puketua 50-luvun tyylisesti korkeavyötäröisiin, leveisiin hameisiin ja laittaa hiukset ylös ponnarille, mutta karu totuus oli, että niissä asuissa oltaisiin jäädytty :D Lopulta meidän asustukseen kuului knallit, tummat takit sekä upeat puhallettavat ilmakitarat: oltiin siis brittimiehiä, ja mulla sekä toisella Jennillä oli lisänä viikset!


Rasteja oli monenlaisia, ja me kierreltiin lähinnä Verban pisteillä. Yhdellä rastilla esimerkiksi meille arvottiin elokuva, ja meidän piti näytellä siitä lyhyt traileri, jonka perusteella elokuvan voi tunnistaa. Lisänä kaikille annettiin jokin piirre, joka toi vähän lisämaustetta rooleihin. Meille valikoitui leffaksi Hohto ja mun piirteeksi mykkäelokuva, mikä oli aikamoinen sattuma, koska mun rooliin trailerissa kuului kiljua :D Eräällä toisella rastilla puolestaan nostettiin kupista musiikkilaji sekä kolme sanaa, ja tehtävänä oli keksiä oma laulu niiden mukaisesti tai vaihtoehtoisesti muokata jotain valmista laulua. Meidän sanoiksi osui fuksi, bussipysäkilla ja palanen sekä tyyliksi reggae. Saatiin aikaan hieno esitys kun mukailtiin Jukka Pojan Siideripissis-kappaletta, ja kitarat oli hyvä rekvisiitta! Muita tehtäviä oli muun muassa kermavaahdolla kuorrutetun kurkun syöminen, pieni näytelmä johon piti sisällyttää arvottuja repliikkejä, epäilyttävän shotin juomista ja sen jälkeen limboamista parin kanssa jalat yhteen sidottuna, pantomiimiä, humalajuoksua kurkun kanssa... Kaikki rastit oli tosi kivoja, ja tehty hyvällä maulla. Rastintpitäjät oli kannustavia - ja ottivat mielellään lahjuksia vastaan. Meidän tiimi lahjoi Hotti-shoteilla, ja oltiin varauduttu omilla shottilaseillakin, mitä monet selvästi arvosti. Jenni ja Elisa oli myös hankkinut nenäliinoja, joissa oli sadan euron setelin kuva. Ne oli ihan aidon näköisiä, sillä taitettuina ne oli vielä oikean kokoisiakin! Tuomareiden kasvoilla vaihteli hyvin erilaiset ilmeet, kun ne ensin luuli saavansa oikeaa rahaa, mutta sitten tajusi meidän nerokkaan idean ;D Illan aikana päätettiin myös luopua meidän kitaroista parempien pisteiden toivossa. Oli hauskaa nähdä jatkoilla ihmisiä meidän kitaroiden kanssa, yksi niistä pääsi lavalle asti! Suunnistuksen aikana käytiin ostamassa suuret suklaapirtelöt, joita vähän maustettiin Jennin minttuliköörillä. Saatiin siis minttusuklaapirtelöä, joka myös toimi kivana lahjuksena ;)


Jatkot pidettiin keskustassa 45 special-baarissa. Ihan kiva paikka, hieman ahtaan tuntuinen kylläkin kun oli täynnä humanisteja. Hetken jonottamisen jälkeen päästiin sisälle juhlimaan ja valloittamaan tanssilattia. Meidän hattupäinen joukkue meni nimittäin ensimmäisenä tyhjälle tanssilattialle näyttämään esimerkkiä muille, ja pian mukaan liittyi lisää porukkaa. Yhdessä vaiheessa lattian tuntui valtaavan kokonaan Verban tanssirinki :D Vaikka meidän joukkue ei voittanutkaan, oltiin silti parhaita ja oli mukava ilta: juttelin paljon ihmisten kanssa ja näin myös tuttuja Kalajoelta. Mikä olisi ilta ilman draamaa, hyi Meeri baarissa ei saa itkeä! Tästä otetaan opiksi, selvitä tietyt asiat ennen kosteaa baari-iltaa.


Kotona olin kahden aikaan, ja yöunet jäi aika vähäsiksi puhelimen jatkuvan piippauksen takia. Siksi päätin jatkaa nukkumista aamupäivällä ja jättää välistä yleisen kielitieteen luennon, hups! Sateisesta säästä huolimatta raahauduin iltapäivän luennoille kuitenkin, ja vieläpä kävellen, hurjaa... Ilta onkin mennyt yllättäen syömisen merkeissä. Sitä tulee varmaan harrastettua lisää viikonloppuna, sillä oon yksin, aivan yksin, koska Laura lähtee Kalajoelle. Odotoan jo kauhulla yön yksinäisiä tunteja.. En sano että mulla olisi ollut suunnitelmia, koska eihän niitä voi laskea sellaisiksi jos en oo puhunut niistä ääneen? Silloin ei myöskään tarvitse pettyä kun mikään ei onnistu. Tai ainakaan mene niin kuin minä haluaisin :D Lesson number two: don't put your hopes up too high. Vaikka onhan mulla täällä ihana Jenna, johon tänäänkin törmäsin matkalla yliopistolle. Pääsen siis viettämään laatuaikaa Jennan kanssa, ja mua odottaa myös pino koulutehtäviä! Antoisaa viikonloppua kaikille jo nyt.. :D

Ekan kerran me tavattiin bussipysäkillä
Enpä ois sitä arvannut että
susta tulee mun siiderifuksi
ja mä haluan palasen susta
Tokan kerran me tavattiin verbaariossa
silloin aloin jo aavistaa
et joku spesiaalikeissi tää olis
ja me kuulutaan Verbaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti