Fuksisitsit

Aaaau au au au, oliko ihan pakko laittaa ne uudet, ihanat ja täydelliset kengät jalkaan vaikka jo ennalta oli tiedossa paljon kävelyä? Onneksi tämä katastrofi ei kuitenkaan tapahtunut ennen sitsejä; nyt siis luvassa kuvia ja tekstiä keskiviikkoillalta! Ja enemmän tai vähemmän suuret pahoittelut että shitshit-postaus venyi tänne asti, miten ihmeessä päivät menee niin nopeasti ohi? Kai mulla on vain paljon tekemistä tai muut asiat mielessä, mutta nyt keskitytään sitseihin ;)

Sitsit eli akateeminen pöytäjuhla. Humanistisen killan fuksisitsit järjestettiin siis keskiviikkona Teekkaritalolla, joka on onneksi ihan tässä meidän kämpän lähellä. Korkkareilla ei olisi ollutkaan kiva kävellä yhtään pidempää matkaa - tai no, laitoin jo tuollekin muutaman sadan metrin matkalle ballerinat jalkaan kuraisen kelin vuoksi. Ennen sitsejä mulla oli tosiaan ensimmäinen tentti, josta toivottavasti pääsen läpi.. Turhauttavaa huomata, että jos olisin lukenut ihan vähän enemmän, tentti olisi ollut ihan naurettavan helppo - mutta kun lukemisen määrä ja laatu oli vähän sinne alakanttiin, saa vain toivoa että meidän supertyylikäs!! opettaja on hyvällä tuulella papereita tarkistaessa :D Tentin tekemiseen meni vain reilu puolti tuntia, joten toisin kuin etukäteen pelättiin, oli hyvin aikaa syödä ohjeiksi oli annettu, ettei sitseille kannata mennä tyhjällä mahalla ja laittautua juhlakuntoon. Tosin siltikin tuli hieman kiire ja ei kaikki päästy samaan pöytään istumaan, mutta vähän liian hauskaa oli silti! Yliopistolta meille vaelsi siis varsinaisten asukkaiden lisäksi Jenni, Jenni ja Elisa, jotka oli myös samassa fuksisuunnistusjoukkueessa sekä Suvi, ruotsin opiskelija johon oon tutustunut Lauran kautta. 

Pelkäsin sitsien olevan tosi muodollinen tilaisuus, mutta toisin kävi! Toki ohjelmassa oli paaljon puheita, jotka piti aloittaa kilistämällä lasia, nousemalla seisomaan ja sanomalla oma nimi Hei olen Satu (Humanistisen killan puheenjohtaja)/Ville (seremoniamestari)/... ja kaikki tervehtivät yhteen ääneen takaisin. Puheet oli kuitenkin onneksi lyhyitä ja hauskoja. Niiden aikana ei saanut puhua, ja muutenkin etiketin rikkomisesta sakkoa: huikka rangaistuspullosta. Mikään epämiellyttävä rangaistus se ei kuitenkaan monelle ollut ja usein kuuluikin huuto Haettu sakko! :D Sitsien aikana myös laulettiin paljon, suurin osa lauluista käsitteli teemaa alkoholi, mutta mukaan mahtui myös esimerkiksi Pokemonin tunnari, jonka meikäkin osaa ulkoa! Itse ainakin odotin koko ajan milloin oikein päästään syömään, ja kun lopulta sai luvan hakea ruokaa, ehti se kuitenkin kylmetä lautasella - puheiden aikana kun ei saanut syödä.. Hyvää se silti oli, samoin kuin koko muukin tarjoilu: 12 euron hintaan sisältyi ruuan lisäksi yksi siideri tai lonkero tai vastaavasti kaksi kaljaa, kaksi shottia sekä kaksi kaatoa viiniä. Jos halusi lisää juomaa, sitä sai ostaa edulliseen hintaan. Muuta ohjelmaa oli muun muassa Tiiman Mieskuoron esiintyminen sukupuolineutraali mieskuoro, johon kuului siis miehiä ja naisia ja muutama yhteinen laululeikki ;DDDD ja yhdentoista aikaan sitsien virallinen osuus loppui, ja alkoi jatkot jonne saivat tulla nekin, jotka eivät olleet ehtineet ilmoittautua ajoissa.

Huippuilta, ei voi muuta sanoa! Hauskaa oli todellakin, ja sen huomaa kuvista :D Jossain vaiheessa piti nostaa kamera laukkuun turvaan, kun vesilasitkin alkoi heilua uhkaavasti. Humanistit on kyllä hauskoja tyyppejä - ja niin kuin killan puheenjohtaja Satu sanoi, osaavat myös laulaa hyvin! Innolla odottelen seuraavia sitsejä ja ensi viikonlopun excua Rokualle, ja sen jälkeen alkaakin loma<3 Tänä iltana vietetään Jennan tupareita, ja jo eilen käytiin kaupungilla juurikin Jenna, Lauran ja Pinjan kanssa. Tänään näkee myös pitkästä aikaa lillamillaa, tunnistankohan enää tuota ihanaa tyttöä?

What are we waiting for?

Why don't we break the rules already?

I was never the one to believe the hype-

save that for the black and white

I try twice as hard and I'm half as liked,

 but here they come again to jack my style

Fun.: Some nights

Good life

Heei ja anteeksi pieni hiljaisuus täällä blogin puolella! Kaikki päivät vaan toistaa samaa, tylsää kaavaa ja silloin kun jotain erikoista tapahtuu, ei tietenkään ole aikaa kirjoittaa. Mutta niin, mitä mulle kuuluu? Tosi hyvää, kiitos kysymästä. Oon saanut ärsyttävimmät koulujutut hoidettua pois alta, tänään ei ole satanut kuin muutaman pisaran verran ja muutenkin vaan yksinkertaisesti menee hyvin. Mulla oli yksi parhaista viikonlopuista ikinä. Kun saa viettää aikaa sellaisten ihmisen kanssa, joiden seurasta oikeasti nauttii ja joiden kanssa voi olla oma itsensä, kaikkine vikoineen ja toivon mukaan löytyy muutama hyväkin puoli, voi huulilla olla kestohymy jonkin aikaa. Ja saattaahan tuolla suklaalevyllä olla vaikutusta asiaan, vaikka herkkuja olisi kyllä tullut ahdettua napaan ihan tarpeeksi muutenkin :D

Mitä tein viikonloppuna: pyöräilin kaatosateessa, siivosin, katsoin muutaman hyvän elokuvan, laitoin ruokaa tai olin ainakin apuna sen laittamisessa, kai pöydän kattaminen lasketaan?, join valkoviiniä, söin luvattoman paljon suklaata, nukuin pitkään ja hyvin, kävin pitkästä aikaa saunassa, tiskasin, shoppailin, pyöräilin keskustaan, otin tyhmiä ruoka-annoskuvia. Aika täydellistä. 

Perjantaisin mulla on vain yksi luento ja sekin kahdesta neljään. Aamupäivällä oli siis hyvin aikaa siivota kämppä ja pistää paikat muutenkin kuntoon, paitsi että eihän se tietenkään ihan niin mennyt - herääminen onnistui ihan ajoissa, mutta aamupalan jälkeen valuttiin Lauran kanssa takaisin nukkumaan. Joka tapauksessa ehdittiin siivota ennen kuin piti polkea kivassa vesisateessa lipastolle. Miksi meillä sitten oli kiire siivota? Lauran poikaystävä Pirkka-Pekka oli tämän viikonlopun Oulussa, eikä mistään nurkasta tai hyllyn päältä tietenkään sovi löytyä yhtään pölyhiukkasta kunniavieraan läsnäollessa. Kokkailtiin vieraan iloksi myös tortilloja, voisin varmaan syödä loppuelämäni pelkästään niitä!

Minä lähdin kuitenkin evakkoon Kaijonharjusta, ja seuraavan kerran nähtiinkin Lauran ja Pirkka-Pekan kanssa vasta lauantaina keskustassa. Ostoslistalla oli vain muutama asia, ja jostain syystä juuri ne listalla olevat jutut jäi puuttumaan.. Damn you, kavalat heräteostokset; ostin laukun. Pakko kuitenkin myöntää, että ei multa liikaa laukkuja löydy: kameralaukku on saanut noin viikon ajan toimia käsilaukkuna, sillä mun oikeasta veskasta katkesi olkahihna. Sekin tapahtui itse asiassa tosi dramaattisella hetkellä: juoksin eräänä aamuna portaita alas, sillä kello oli jo vähän liikaa, kun yhtäkkiä laukku rämähti lattialle. Ääni kaikui porraskäytävässä sen verran isosti, että varmasti loputkin C-rapun asukkaat tiesivät kellon olevan kahdeksan. Ei ole vielä onneksi näkynyt häätöilmoitusta.. Uusi laukkuni on ihana ja kivan kokoinen, vaikka sinne ei mahdukaan kameraa. Tai sateenvarjoa. Saakohan sinne tungettua edes pipoa? Hups :D

Ensi viikolle on luvassa kaikkea kivaa ja vähemmän kivaa: keskiviikkona on vihdoin esitelmä, jota varten ahersin sen Power Point-esityksen kimpussa. Samoin keskiviikkona on ihan ensimmäinen tentti, hui! Suomen kielen rakenne, jota varten oli tarkoitus lukea jo viikonloppunakin, mutta hyödyllisen lukuajan saa aina käytettyä muuhun hyödylliseen toimintaan. Tentin jälkeen pitää kiirehtiä kotiin, sillä samana iltana vietetään fuksisitsejä! Meidän kämpille tulee muutama kaverikin laittautumaan, ja mennään sitten yhdessä Teekkaritalolle syömään juhlavasti ja kuuntelemaan maljapuheita. Kun sitseistä on toivuttu, koittaakin jo viikonloppu ja Jennan tuparit! Oulu saa piristystä sateiseen syksyynsä, kun Jyväskylästä saapuu eräs ihana nainen. Paljon on siis luvassa, stay tuned!

I won't lie, I'm falling hard

Yep, I'm falling for ya but there's nothing wrong with that

You're the one that I dream about all day

You're the one that I think about always

You are the one so I make sure I behave

Rihanna: You Da One  

Dreams and Dresses

Pakko saada välillä kirjoittaa suomeksi.. Alkaa vähitellen tulla korvista ulos lainausmerkkien ja erilaiset viivojen käytön kuvailu, mutta jospa se Power Point-esitys tulisi kohta tietojen osalta valmiiksi ja pääsen animoimaan! Se on tosi kivaa, terveisin tietotekniikkaa yläasteella kaksi vuotta opiskellut ;D

Mikä olisi kivempi tapa irtautua koulujutuista hetkeksi kuin nettishoppailu? Sitsien innoittamana päädyin pitkästä aikaa selailemaan sivustoa, jolta keväällä tilasin mun ylioppilasmekon. Sitä mekkojen määrää.. O.M.G. En ihan ainakaan näille ensi viikon sitseille ajatellut tilata uutta mekkoa, vaikka toisaalta tulihan se yo-mekkokin aikoinaan perille supernopeaa.. Täytyy yrittää hillitä itseni. Mutta kun ne on niin kivoja! Ja ensi keväänä muutama kaveri pääsee ylioppilaaksi, kai niiden juhlia varten voisi hankkia uuden mekon? Ja parempi olla jo hyvissä ajoin liikkeellä, ettei tule viime hetken paniikkia, vai mitä?

Kumman paljon klikkailin lisätietoa mekoista, joissa oli jotain pitsistä. Kaapista ei kyllä löydykään turhan paljon sellaisia vaatteita, eikä varsinkaan mekkoa. Pitsiset yksityiskohdat on vaan jotenkin niin kivoja ja tyttömäisiä - ja ehkä aika kesäisiä, mutta kai ne nyt sopii syksyynkin? Varsinkin vaalean pitsin voisi ajatella olevan jopa suorastaan talvinen. Tai toisaalta päinvastoin, kesällä ainakin näkyi kuvausta vastaavia paitoja kaupassa tosi paljon.. Pointti oli kuitenkin se, että ihastuin useampaan pitsiseen mekkoon. Lisäksi tuo kukkakuvoinen kolttu, mutta huomatkaa pitsinen koristelu yläosassa! Mikä kummallinen pakkomielle mulle nyt tuli :D Kuinkahan monta mekkoa mahtuu samaan pakettiin, että tulisi vain yhdet postituskulut? ;)

 

Mustia mekkoja sen sijaan löytyy muutama, joten ne skippasin kokonaan ainakin melkein, ainahan pikkumusta tarvitaan? ja muutenkin tuntuu kivemmalta pukeutua värikkäästi harmaassa säässä. Kai valkoinen on väri? Nimittäin tuo yläpuolella oleva valkoinen pitsimekko on ihana, enkä ole ikinä omistanut mekkoa jossa olisi tuollaiset hieman pidemmät hihat. Toisaalta sininen olisi ehkä käytännöllisempi väri, koska valkoista mekkoa ei voi pitää häissä jos siis on vieraana. Tai ainakin mulla on sellainen käsitys, että on jonkinlainen etikettivirhe, jos vieraalla on valkoinen mekko; se väri ikään kuin kuuluu morsiamelle. Alempien kuvien mekot edustaa nimenomaan sitä värikkäämpää puolta, ja toisen mekon ei siis keltaisen vaan tuon toisen  nimi oli pumpkin, kurpitsa. Absolutely adorable!

 

Hupsista, kerrassaan tyttömäinen postaus. Mekkoja, pitsiä ja niiden yhdistelmien hehkuttamista.. Selvästikin aika rauhoittua, vaan minkä sille voi kun on hyvällä tuulella, hymyilyttää, viikonlopun suunnitelmat alkaa muotoutua ja tänään ei edes satanut! Kaiken kaikkiaan hyvä päivä siis - paitsi se Power Point.. Let's get cracking then!

So we burst into colours

Colours and carousels

Fall head first

Like paper planes and playground games

Next thing, we're touching

You look at me it's like you hit me with lightning

Ellie Goulding: Starry Eyed