Almost

Ei mennyt mun ja Eelin 10kk-päivä ihan niin kuin olin ajatellut. Mielessä mulla oli selkeä visio päivän kulusta: ensin kotona vähän välipalaa, illemmalla syömään Raxiin, sen jälkeen mun luo nauttimaan herkullisista jäätelöannoksista, elokuvasta ja poppareista. Joku muu oli näköjään vähän toista mieltä..

Eeli menee töihin aina kahdeksaksi, ja minä jään vielä nukkumaan. Yleensä heräilen noin tuntia ennen kuin työläinen tulee kotiin, juuri tarpeeksi aikaa siistiä kämppää, laittaa itsensä kuntoon ja keittää kullalle kahvit. Eilen mun ihanat aamu-unet kuitenkin keskeytti puhelimen piippaus. Äkkiä ylös, kamppeet kasaan ja kohti omaa asuntoa, sillä yllättäen perjantai muuttui työpäiväksi. Vaikka töissä oli kiva päivä, eräs asiakas kiitti hyvästä palvelusta ja sain sulkuhommat hoidettua nopeasti, silti suunpielet vaikutti olevan aina vaan nurinkurin. Mutta jäätelö pelastaa päivän kuin päivän! Ainakin siltä osin tämä tärkeä päivä oli ihan huippu, koska Eeli joka tapauksessa tuli mun luo vielä illalla ja kokosi meille herkulliset jäätelöannokset. Trio-jäätelöä, dominokeksejä ja kaakaojauhetta - sydämen muotoisessa keossa. Aikamoisen ihanuuden oon saanut napattua itselleni, just tällaisissa asioissa sen huomaa. Vaikka päivä ei alkanutkaan niin hyvin, nukkumaan sain mennä hymy huulilla<3

Koko viikonloppu meneekin sitten työn merkeissä. Hurja neljän päivän työputki, huh huh! Ei vaan, kivaahan se on tienata vähän rahaa, jotka sitten voi käyttää oman ja muiden liikkeiden alennusmyynneissä. Eiku.. Ensi viikolla matkustan Eelin mukana Sodankylään, siinä taitaa olla meidän tämän kesän reissu. Totta puhuen olisin niiiin halunnut Tampereelle shoppailemaan, huvipuistoon, elokuviin ja yöpymään Omenahotelliin. Mutta ehkä olen tyytyväinen tähänkin, varsinkin jos takaisin Ouluun tullaan telkkarin kanssa!

Don't need another perfect line

Don't care if critics ever jump in line

I'm gonna give all my secrets away

My God, amazing that we got this far

It's like we're chasing all thos stars

One Republic: Secrets

Oot sää kyllä semmonen

Kesä, eikä mitään tekemistä? Höpönlöpön sanon minä. Onhan se lomailu ja lorvailu ihanaa, mutta aikansa kutakin; itsellä meinaa ainakin pidemmän päälle iskeä tylsyys. Viime päivistä ei olekaan tekemistä puuttunut. Eikä mulla ole silti ollut edes kiire minnekään! Oon vaan ollut kotosalla tai tarkemmin sanottuna asustellut Eelin luona, kohta tuon tänne hammasharjan buahaha ja touhuillut kaikkea. Niin kuin Johanna Kurkela jossain kappaleessaan laulaa, hääräillyt.

Tiistaina olin taas töissä. Tauon jälkeen ihan jättekivaa viikkailla vaatteita, järjestellä rekkejä, myydä kenkiä ja palvella asiakkaita. Kun on pakko hymyillä ja olla iloisella mielellä, tarttuu se positiivisuus itseenkin ihan aidosti. Kovin paljon ei hymyilyttänyt töihin tullessani; olin selvinnyt kuivana melkein keskustaan asti. Kuusisaaren kohdalla kasvoille tipahti pisara, sitten toinen, ja lopulta koko taivas repesi niin, että perille saapuessani etuhiukset valui vettä ja vaaleat farkut näytti tummilta. Onneksi työvaatteet oli turvallisesti laukun kätköissä! Työsopimus on voimassa näillä näkymin elokuun loppuun saakka. Asian suhteen fiilikset on toisaalta haikeat ja toisaalta helpottuneet. Oon nauttinut työstäni ja oppinut paljon uusia asioita, joista on takuulla hyötyä tulevaisuudessa, mutta on myös kiva aloittaa syksy ilman ylimääräisiä paineita esimerkiksi työvuorojen määrän suhteen ja keskittyä ihan vain opiskeluun. Hui, en kyllä vielä halua ajatella koulujen alkamista! :D

Tähän viikkoon on mahtunut myös paljon ruuan laittamista. Vaikka Eelin huushollissa aika lailla koko ajan asustellaankin, niin minähän se siellä keittiössä olen hellan ääressä go make me a sandwich bitch!. Oon kokkaillut meille muun muassa kana-kasvisrisottoa, pippurista lihakastiketta, ja tänään toimittiin yhdessä tortillojen valmistamiseksi. Helppoa ruokaa, tie miehen sydämeen käy vatsan kautta! Huomenna suunnitelmissa on antaa ihan jonkun muun kokkailla, sillä täydet kymmenen kuukautta tätä rakkauden täyteistä hengailua pamahtaa lasiin.

Kesällä on myös kiva pyöräillä kauppaan lämpimässä vesisateessa, pukea poikaystävän huppari iltakävelylle, syödä nachoja ja ällöttävää juustonmakuista dippiä, juhlia nimipäivää, fiilistellä Roswellia, keittää isoveljelle kahvit, herkutella Toblerone-suklaalla, käydä puntarilla ja ilahtua sen näyttämästä lukemasta, keittää rakkaalle aamu-, iltapäivä- ja iltakahvit, tulla saunomisen lomassa jäähylle parvekkeelle ja huomata ettei tule ollenkaan kylmä, ja selailla Ikean nettisivuja silmät innosta kiiluen. On myös ihan ok raahata läppäri Kaijonharjusta Toppilaan blogin päivitystä varten, mutta unohtaa koko homma. Psst, luonnoksissa on kuitenkin pari postausta kytemässä - ja niitä on muuten toivottu!

People are people

and sometimes we change our minds

But it's killing me to see

you go after all this time

Taylor Swift: Breathe

Excited!

Vitsit oon innoissani uudesta kämpästä ja muuttamisesta yleensäkin! Koko ajan täällä Kaijonharjussa on ollut tunne tietystä väliaikaisuudesta. Vaikka onhan se ollut kiva kilistellä avaimia ovella, rojahtaa omalle sängylle, ja saada sisustaa oman maun mukaan ensimmäisen kerran. Toisaalta, ei pieni opiskelijasolu, jota en vieläkään ole muuten nähnyt hehheh, ehkä ole se kaikista pysyvin vaihtoehto. Käytiin lauantaina Eelin kanssa katsomassa millä paikalla asunto sijaitsee, mutta hieno suunnitelmani katsoa keittiönikkunasta vähän tarkemmin ei oikein onnistunut; sisäpihan seinälle antoi vain pieni kylpyhuoneen ikkuna, josta oli vähän hankala nähdä mitään - ja enpä kyllä paljon kurkkinutkaan, kun kämpässä näytti vielä olevan asukkaita :D Mutta kohta siellä asuukin toisenlainen kaksikko. Elisa on just sellainen ihminen, jonka kanssa on hyvä jakaa kimppakämppä. Ollaan samanhenkisiä, ja yhteiseloa on tullut treenattua pienemmissä pätkissä isos- ja rippileireillä. Ei se elämä aina niin tarkkaa ja turhan siistiä ole! Elisa on ihanan spontaani, ja me piristetään tylsiä ja harmaita arki-iltoja vaikka vohveleilla :)

Lauantai-ilta ei sen sijaan piristystä kaivannut. Lähdin Eelin mukana Kempeleeseen raksun serkuille, jotka on viime viikon ajan hoitaneet muuttoaan, ja Eeli on ollut remonttiapuna. Nyt tiedossa oli saunailta - ja omalla kohdalla hyvä tilaisuus tavata enemmänkin Eelin sukua. Muutto oli vielä kesken, mutta silti huomasi miten tilava talo on, ja ennen kaikkea miten kivalta se tulee valmiina näyttämään. Kaikki ne pahvilaatikot ja sanomalehtiin käärityt astiat sai tietysti ajatukset kohti omaa muuttoa kuukauden päästä, haha. Sattumalta pariskunnalla oli muutamia ylimääräisiä juttuja, ja oma lasikokoelma kasvoi hieman. Juomat oli talon puolesta, mutta huh huh kuinka nälkä vain kavoi ja kasvoi illan mittaan! Kotikulmilla pyydettiinkin taksia jättämään meidät paikallisen grillin kulmille. Ei kanahampparissakaan mitään moitittavaa ollut, mutta ohmygod ne ranskalaiset, en ole ikinä syönyt mitään niin hyvää! Voitte sitten arvailla millaisissa tunnelmissa sunnuntai meni..

Mutta kattokaa nyt tätä aamupalaa. Ei paljon parempaa voi toivoa!<3