Piknik

Maanantaina tuli täyteen 11 kuukautta elämäni parasta aikaa; siis seurustelua Eelin kanssa. Alun perin työvuorolistakin näytti kyseisen päivän kohdalta aika hyvältä, ja suunnittelin pientä kivaa miten voidaan juhlistaa meitä. Lopulta töitä pukkasi kuitenkin, joten suunnitelmat siirtyi sitten tälle päivälle. 

Tarkoituksena oli herätä hyvissä ajoin, jo yhdeksältä, että ehditään puuhata rauhassa. Herätys kuitenkin unohtui, mutta onneksi unet ei venyneet kovin pitkälle. Itsehän nimittäin nukkuisin lähemmäs puolta päivää enemmän kuin mieluusti :D Siihen aikana oltiin kuitenkin jo menossa kohti kauppaa, mistä ostettiin tarvittavat jutskat päivän ohjelmaa varten. Suunitelmissa oli siis lähteä piknikille, ja ostoslista näytti seuraavalta: paahtoleipää, voileipäkeksejä, juustoa, jääteetä, mansikoita, karkkia ja keksejä. Lopulta mansikat vaihtui vadelmiin ja juustoksi voileipäkeksien päälle valikoitui vuohenjuustoa. Leivät valmiiksi, eväät rasioihin, kirjat ja viltit mukaan, ja ei kun menoksi!

Kauan ei sopivaa ruohoplänttia tarvinnut etsiskellä, sillä ihan kulman takana alkaa Toppilan kauniit puistoalueet. Levitettiin meidän viltti eli kaksi vanhaa pyyhettä maahan ja alettiin herkuttelemaan! Lämminhän siinä syödessä tuli, huh huh. Aurinko paistoi ihanasti, ja kerrankin kun nätti päivä on vapaa, olin laittanut päälle t-paidan, eli rusketus jäi vähäiselle tasolle. Höh. Mutta kaikesta muusta nautin; ruuasta, seurasta, siitä, että tehtiin jotain erilaista. Muurahaiset sekä pörisevät öttiäiset alkoi kuitenkin ahdistamaan mua, joten jossain vaiheessa oli pakattava ja jatkettava matkaa. Paikalle saapuessa olin bongannut vaijeriradan, ja käytiin testaamassa sen antamat vauhdit. Hurjat oli, ja alkoi lapsettamaan vielä vähän lisää..

Kotona katsottiin vielä elokuva Side Effects, joka vilisi tuttuja näyttelijöitä. Jokseenkin hämmentävä tapaus, mutta katsottava anyway! Huomenna vakaa aikomus on jatkaa samalla teemalla, sillä shoppailukierroksen jälkeen suuntana on leffateatteri. Raporttia myöhemmin sitten! See ya!

Ihan tavallista

Ihan tavalliseen sunnuntaihinkin saa ripauksen jotain spesiaalia, kun osaa etsiä oikeasta paikasta. Vai eikö olekin parasta herätä ensimmäistä kertaa omasta sängystä uudessa huoneessa? Saada lounaaksi poikaystävän tekemää minttukaakaopirtelöä? Ostaa uusi eväsrasia, koska siinä on hieno vihreä kansi? Laittaa jalkaan sortsit ja hymyillä, koska ne on saaneet vähän väriä Qstock-viikonloppuna? Saada kullalta tupaantuliaislahjaksi Rakkaus-muumikulho? Taistella hiusten laittamisen kanssa ja voittaa?

Sitähän minäkin.

While the seasons will undo your soul

Time forgives us and it takes control

But separate our things to put us back together

We're light as a feather

Heavy as the weather

Norah Jones: Light as a Feather

Sneak peek

Terppa vaan! Arvaatkaas mistä päin tätä postausta kirjotellaan! Jep - Toppilasta, ja juurikin siitä uudesta asunnosta. Parin päivän ajan on tuntunut siltä, että se hymy huulilla on liimattu siihen, niin herkässä se on ollut. Ja totta kai onkin, koska muutto on hoidettu pois alta ja uusi huone on parempi ja ihanampi kuin edes kuvittelin!

Torstaina heräsin virkeänä ja energiaa täynnä - ainakin melkein.. Kovin innoissani ainakin olin, kun lähdettiin isoveljen kanssa hakemaan Eeliä töistä ja suunnattiin sitten Kaijonharjuun. Ajoitus oli loistava, sillä juuri samaan aikaan parkkipaikalle kurvasi Kaijonharjun kämpän uudet asukit Laura ja Pirkka-Pekka sekä P-P:n vanhemmat. Sopivan isolla porukalla siis raahattiin ensin PP:n tavarat ylös, sitten mun kamppeet alas ja lopuksi vielä Toppilassa ylös. Koko hommassa meni vähän reilu tunti, ja sitten päästiinkin jo Eelin kanssa laittelemaan paikkoja valmiiksi. Oikeastaan koko ilta meni järjestellessä astioita, vaatteita, vähäisiä huonekaluja ja lukuisia koriste-esineitä. Tämänhetkiseen lopputulokseen oon enemmäin kuin tyytyväinen; totaalisen rakastunut, ja koko ajan tunne vain vahvistuu kun mieleen tulevia hankintoja täydennetään. Musta tuntuu että tuun viihtymään täällä aika hyvin seuraavan vuoden! Siitä pitää huolen ainakin kämppis-Elisa, joka myös kävi torstaina tutustumassa omaan huoneeseensa. Päästiin siis fiilistelemään myös yhdessä :)

Perjantaina olin taas loistavalla tuulella, johtuen sekä asunnosta että Eelin loman alkamisesta. Jaettu ilo on kaksinkertainen! Myös äiti saapui yön yli kestävälle vierailulle pitkästä aikaa. Kahviteltiin ensin Eelin luona kera tuoreiden, vauvan pään kokoisten korvapuustien ihan oikeesti!! ja käytiin sitten tsekkaamassa mun luukku. Hyvän tuomion sai, ja yhteisten tilojen ulkoasu piristyi entisestään, kun äiti toi mukanaan pari kirpparilöytöä: verhot sekä Marimekon pöytäliinan, jolla sai kätevästi peittoon keittönpöydän ruman pulpettimaisen pinnan. Winning! Ennen kuin lähdettiin uuvuttavalle kauppakierrokselle, oli luvassa anoppien kohtaaminen. Eelin porukat olivat nimittäin palaamassa kesälomareissultaan ja pysähtyivät pikaisesti treffaamassa mun mammaa. Ensitapaaminen sujui lämpimästi, onneksi jee! Ja saatiin Eelin kanssa myös tuliaiskasvit! Kukista ei kuulemma saa kiittää mutta kiitinpä silti, haha. Nyt kilpailu käyntiin kumman kasvi pysyy hengissä pidempään..

Iltapäivän aikana kierrettiin lopulta vain Kodin Ykkönen sekä Prisma, ja sain rastittaa listalta kaikki mitä siihen oli tätä reissu varten kirjattu. Kauppohin jäi ainakin vielä toistaiseksi pari ihanaa koristetyynyä sekä pyykkikori, koska kaikkien hintoihin on ilmeisesti laitettu kummasti ainakin kymppi liikaa. Shoppailujen välissä käytiin tankkaamassa Raxissa. Ei ehkä niin hyvä idea, sillä masut täynnä alkoi kaikkia väsyttämään, liikkuminen oli hidasta ja kaikki vallan hulvatonta. Kyllähän ne ostokset saatiin lopulta hoidettua, mutta omalta osalta kämpän laittaminen jäi siltä illalta tasolle nolla. Äiti jaksoi kuitenkin touhuta; siinä missä minä ja Eelin kaaduttiin sänkyyn yhdeltätoista, mamma oli laittanut nukkumaan yhdeltä. Äiti sai muuten kunnian viettää ensimmäisen yön uudelleen asutetussa Toppilan kämpässäni, mutta tänä yönä vihdoin pääsen itsekin takaisin omaan sänkyyni nukkumaan. Kun takana on kiireinen lauantaivuoro, puhtaat Finlaysonin elefantti-lakanat kuulostaa aikamoisen hyvältä. Kun siihen vielä yhdistää elokuvan uudesta melkein omasta telkkarista, popparit, ja tietysti sen oman kullan, alkaa yhtälö olla täydellinen.

Huisia viikonlopunjatkoa siis, musta tuntuu että ensi yönä uneksin yhdestä pitsitopista ja ihanasta mekosta, jotka olivat tulleet meidän liikkeeseen eilen, sekä alessa olevista korkkareista. Ensi viikolla onkin palkkapäivä, oh my.. Ps, tässä pari maistiaista mun huoneesta, kokonaiskuvaa sitten kun kaikki on valmiina!