Halloween inspiration

Yksi syksyn lemppareimmistä jutuista on värit. Ulkona on mahtava ja ihana ruska; tosin ei enää tänä vuonna. Myös kevään ja kesän kirkkaat värit vaihtuu vähän tummempiin sävyihin, mutta valoa pimeyden keskelle tuo koko syksyn kohokohta: halloween. Paras aika tällä vuodenajalla - heti omien synttäreiden jälkeen tietysti. Siskoni Laura kärsii kovasta Halloween-kuumeesta, joten tämä postaus on omistettu kokonaan sinne suuntaan. Ehkä se alkaa pikkuhiljaa helpottamaan!

Kaiverretut kurpitsat ja se keltainen, aavemainen valo mikä niiden sisästä hohkaa. Joskus vielä minäkin! Juuri sellaiset kuvat tuleekin ensimmäisenä mieleen tästä juhlasta. Nykyäänhän halloween on aika kaupallinen ja viihteellinen, mutta wikipedia kertoo sitä juhlittaneen aikoinaan maanviljelyskauden lopun ja sadonkorjuun kunniaksi. Juurikin noita kurpitsoja kutsutaan englannin kielellä nimellä Jack O'Lantern, ja irlantilaisen tarun mukaan ne auttavat lepopaikan etsimisessä Jack-nimistä juoppoa, jota ei hyväksytty helvettiin tai taivaaseen. Jännää, ihan tässä itsekin oppii jotan hyödyllistä!

Toinen kiva juttu halloweenissa on tietysti pukeutuminen, sitähän täällä ollaan pohdittu elokuun lopusta saakka! En usko että mulla tulee ikinä olemaan tarpeeksi pokkaa pukeutua piskuiseen ja niukkaan eläinasuun, siis kissaksi, pupuksi tai hiireksi, mutta vaihtoehtoja on onneksi jäljellä runsaasti. Ala-asteella pidettiin Lauran kanssa halloween-aiheiset synttärit. Vitsit miten paljon me niihin panostettiinkaan, niin koristelun, ruuan, kutsujen, kuin oman pukeutumisen osalta. Ja kaikki vieraatkin oli naamiaisasussa! Jotenkin on vapauttavaa olla joku aivan muu ainakin yhden illan ajan; kaikista hauskinta on tietysti jos ei edes tunnista omia kavereita!

Nuorempana halloween tunnelmaa toi erilaiset nettisivut. Kuka muistaa Club Penguinin, Roiworldin ja Stardollin? Ah, muistoja. Club Penguin oli online-peli Miniclip-nettisivustolla, ja siellä pelattiin - jep - pingviineillä, joita pystyi muokkaamaan ja pukemaan, ja kaikilla oli myös oma igloo sekä halutessa sai ostaa pörröisiä pallo-lemmikkejä, puffleja. Kausijuhlien aikaan koko jäämaailma muuttui teeman mukaiseksi, ja halloweenina siellä soi asiaankuuluva musiikki. Yleensä myös piti suorittaa jonkinlaisia tehtäviä tai kerätä esimerkiksi karkkeja, että sai palkinnon; pinssin. Sepä se vasta olikin kivaa! Stardoll puolestaan.. Mistä edes aloittaisin. Kaikilla oli oma käyttäjänsä, Medoll, sekä sivu, josta löytyi huoneisto ja vaatekaappi, joita sai täydentää. Halloweenin aikaan kauppaan ilmestyi teematuotteita, mutta parasta oli tehdä sceneryjä, kollaaseja, joihin pystyi laittamaan omia ystäviään sekä valita lavastuksen ja vaatteet halloween-aiheisesta valikoimasta. Voi niitä aikoja! Estäkää ettten klikkaile itseäni sinne sivustolle.. Vielä ei olla edes kovilla, mites sitten parin viikon päästä kun halloween oikeasti koittaa?

Voih, ei tämä kyllä yhtään auttanut. Ehkä on pakko käydä ostamassa tekoverta halloweenasua varten jo huomenna.. Mutta arvatkaa mistä kaikki kuvat on!

Round Two

Äänen huutaminen käheäksi Alias-juomapelissä ja excu-majapaikan valskaavat ikkunat on aika katala yhdistelmä. Sairastuin nimittäin jo toisen kerran tänä vuonna syysflunssaan! Not cool. Vielä kurjemman olosta tekee alituinen väsynyt mielentila, lukuisat kouluhommat sekä kylmässä säässä pyöräily. Huhut kertovat, että Oulussakin on lunta tuprutellut taivaalta! No, sentään en tullut yliopistolle kahta tuntia liian aikaisin, niin kuin nimeltä mainitsematon ystäväni Jenni. 

Ja onhan niitä kivojakin juttuja, niin kuin aina! Aamukaakao on toimittanut aamupalan virkaa jo parin viikon ajan; tiedetään, päivän tärkein ateria ja silleen, mutta ne 10 minuuttia jotka voin vielä pötkötellä sängyssä tuntuu aamuisin himpun verran kivemmilta kuin leivän mutustaminen koomassa. Eikä yhtään haittaa, että se kaakao on lämmintä ja tuodaan suoraan sänkyyn, mm. Tälle päivälle olin sopinut treffit kera Lauran ja Millan, ja oli aika kivaa jutella Humuksessa kahden filmaattisen tytön kanssa. Äkkiä hurahti pari tuntia :)

Ja mikä parasta; huomenna alkaa loma. Tarpeeseen tulee, ajattelin lähinnä nukkua, ulkoilla, ja ehkä vähän katsoa kouluhommia. Jos siltä tuntuu. Vähän reissaustakin on tiedossa niin Toppilan ja keskustan välillä, kuin suuremmassa mittakaavassakin. Kalajoki kutsuu heti viikonlopun jälkeen, ja loppuviikosta menen samoilemaan Sodankylän metsiin. Tai jotain siihen suuntaan.

Nämä yhteiset vuodet sai irti

Sen kuoren josta pidin tiukasti kiinni

Ja kaikki yhteiset vuodet on voitto

Jota lunastaa vielä en tahdo

Sama kilppari meitä katseli

Se tietää kaiken parhaan

Haloo Helsinki!: Carpe Diem   

Exxxcu 2o13

Vaikka tämän viikonlopun reissun slogan olikin "What happens is excu, stays in excu", ehkä kuitenkin avaan tätä kokemusta. Muiden ainejärjestöjen excuilla on tapana tehdä ensin vierailu johonkin oman alan kohteeseen ja jatkaa sieltä pitämään hauskaa. Ilmeisesti Verballa on tapana skipata tuo ensimmäinen osuus ja käydä suoraan asiaan. Eipä se haittaa! Perjantai-iltapäivällä reilun kolmenkymmenen hengen vihreähaalarinen joukko ahtautui bussiin, joka suuntasi kohti Puolankaa ja Auhon lomakeskusta tai joku vastaava :D. Mikä partybus se olikaan; takaosasta löytyi cooleja mustia sohvia sekä karaokelaitteet! Kyllä kelpasi matkustaa, kun pelit ja vehkeet oli kunnossa ja tunnelma katossa! Paikan päällä oli perinteinen alkukaaos, kun kaikki ryntäsi yhtä aikaa sisään varaamaan huoneita ja nukkumapaikkoja. Vaikka paikka oli tosi kiva ja viihtyisä, miinusta tuli siitä, että makuupaikat oli jaettu kahteen eri rakennukseen ja vielä useaan eri huoneeseenkin, eikä yhtä isoa oleskelutilaa ollut. Sen takia porukka oli aika jakaantuneena useaan pienempään porukkaan. Tilaa kuitenkin oli paljon: nukkumapaikkoja olisi ollut vielä vaikka kuinka monelle ja jääkaappikin oli valtava! Saunassa en käynyt, mutta niitä oli kaksi eli rantasauna ja sisäsauna. Jotkut hurjan uskaltautui saunomisen lomassa uimaankin!

Perjantai oli sanalla sanoen rattoisa. Excuhype oli päällä ja kaikilla oli hauskaa! Asettauduttiin taloksi eli vallattiin paikka tyystin. Ilta kului omalta osalta pitkälti sosialisoidessa, mutta ehdin myös katsoa yksinäni Australian MasterChefin, heh.. Eräs vanhempi opiskelija sanoikin menon menneen ihan lällyksi, kun ennen oli hyvä että sai excun aikana puhelimeen kenttää, ja nykyään löytyy televisiot ja kaikki :D Ohjelman jälkeen kuitenkin menin takaisin muiden joukkoon, ja ilta kului nauraessa ja myös huutaessa. Pelattiin siis Aliasta, ja se on kyllä hauska peli kun pöydän ympärillä on reilu kymmenen ihmistä kiljumassa sitä omaa oikeaa vastaustaan yhtä aikaa.. Yhdistettiin siihen myös juomapeli, eli aina oikeasta vastauksesta joutui ottamaan hörpyn. Olisin ollut hyvä pelissä, mutta kukaan muu kuin ihan vieressä istuva henkilö ei kuullut mun ekana huudettuja oikeita vastauksia.. Muutaman hörpyn sain kuitenkin ihan hyvillä mielin ottaa: esimerkiksi kun kysyttiin "jalkapallosana jota tytöt ei ikinä tiedä" huusin ekana paitsio.  Hyvä minä!

Ilmeisesti Exculla ei myöskään nukuta, sillä oltiin Eelin kanssa juuri nukahtamassa, kun sisään ryntää joukko laulavia ja musisoivia verbalaisia. Kiitti pojat, harmi etten saanut sitä videolle! Ei siis ihme, että koko porukka oli lauantaina aika väsyneen oloinen. Ehkä muutama sitten ajatteli hyvällä sitä telkkariakin, sen ääressä kun oli helppo koomata mukavilla sohvilla löhöten. Itse sain päivän aikana ommeltua muutaman haalarimerkin, otettua kuvia ja nukuttua päikkärit. Iltaa kohden alkoi taas kuulua tölkkien avaamisesta seurannutta sihinää, ja viimeisetkin kömpi ulos huoneistaan. Lauantaille otin vesilinjan, maistui hyvältä Kulta-pullosta juotuna. Hymy oli herkässä, kun katselin muiden juomapeliä ja dance-battleja, ja kävin hyppimässä trampoliinilla pilkkopimeässä. Videoita en ihan tohdi julkaista, mutta se oli jotain ennennäkemätöntä, trust me! Pääsin myös mukaan salajuoneen: eräs Kalle oli johtanut perjantaiyön musiikkikarkeloita, ja porukalla sitten vähän jekutettiin päivittelemällä miten kukaan ei ole nähnyt fuksi-Lauria koko viikonloppuna. Lauriahan ei lopulta ollut olemassakaan, vaikka nimi loppuexcun ajan putkahtelikin esiin keskusteluissa.

Lähtöpäivä ei ikinä ole mitään herkkua, eikä varsinkaan kahden päivän iloitteluputken jälkeen. Enkä nyt puhu itsestäni, vaan niistä lukuisista muista kalpeista ja väsyneistä zombeista. Niin vain saatiin majoituspaikka ennätysajassa siivottua, ja matkaan päästiin etuajassa. Bussi oli täynnä koomaisia opiskelijoita, mutta sehän on merkki mahtavasta viikonlopusta. Ja onneksi takaosassa tosiaan oli ne sohvat, joilla pystyi retkottamaan kuka mitenkin. Matkan viihdykkeenä ei tällä kertaa ollut boomboxista soiva musiikki ja prosentilliset virvoikkeet, vaan vesi-ja fantapullot sekä lukuisat arvoitukset. Aika hauskaa :) Mahtava viikonloppu huipentui kotona kolmen tunnin päikkäreihin, ja kouluhommat siirsin suosiolla tälle päivälle. Niiden parissa olenkin taistellut koko illan, ja nyt alkaa näyttää hyvältä.

Sitä mukaa kun Oulun lämpöasteet laskee, minä lisään kerroksia takin ja neuleiden alle. Mutta kuten Jennille totesin; joulu on jo ihan kohta - mutta olen kyllä tästä syksystä tykännyt aika paljon. Mun mielestä on kivaa polkea syksyisessä aamussa, auringonpaisteessa, rapisevalla sorapolulla yliopistoa kohti - niin kauan kuin puhutaan siitä auringosta. Loppuviikosta pitäisi kuulemma sataa lunta, jaiks!

Hei Scully, tumppaa se mulderi

Tai tapahtuu taas uus murderi

sul on kato kosminen berberi

Ota se esiin, ota esiin

Kuningas Pähkinä & Setä Tamu: Hei Scully