Halloween, in the dead of the night, hear me scream

Hyytävät Halloweenit kaikille! Viime postauksesta on taas vierähtänyt aikaa; jännä miten viikot hurahtaa kaikkeen muuhun paitsi esimerkiksi tenttiin lukemiseen. Tästä voi nyt tehdä sen johtopäätöksen, että ei, en lukenut läheskään tarpeeksi taloustieteen tenttiin, ja kyllä, tein uuden ennätysajan tentissä istumisen suhteen. Muuten ei ole kauheasti tapahtunut mitään merkittävää, joten hyppään suoraan muistelemaan keskiviikkoa, jolloin käväisin juhlimassa Halloweenia!

Tänä vuonna meidän ainejärjestö Verba lyöttäytyi yhteen logopedien eli Communican kanssa, ja järjestettiin yhdessä Halloween-bileet Kaarlessa. Bileet kulki nimellä Mörköjen yö, mutta ainakaan nimen puolesta ei voi sanoa että se olisi houkutellut väkeä; olin yliopistolla myymässä lippuja kolme tuntia putkeen, ja lippuja meni hävettävän vähän. Kaarlessa oli kuitenkin just sopivasti väkeä - mahtui tanssimaan ja istumaan mutta oli kuitenkin hyvien bileiden tunnelma. Aloiteltiin pienellä verbaisella porukalla Jennin luona, ja siellä myös laittauduin loppuun. Tänä vuonna olin - ratatatatataa - hiiri! :D Mulla oli, luonnollisesti, pieni asukriisi. Olin jo hyvissä ajoin päättänyt että hiiriteemalla mennään, mutta olisin halunnut uuden pikkumustan. Kävin edellisenä viikonloppuna penkomassa keskustan kauppoja, mutta ei oikein ollut minkäänlaisia mekkoja. Aika jännä, kun pikkujoulukausi alkaa kuitenkin olla pian hyvällä mallilla. Noh, sitten kriiseiltiin ja lopulta päädyin laittamaan pitsisen paidan joka on oikeasti mekko! ja tavallisen leveähelmaisen mustan hameen, sekä vielä söpöt polvisukat. Korvien sekä hiirimeikin kanssa kokonaisuus oli siis sellainen söpö hiiri - ja minä kyllä tykkäsin, varsinkin kun viime vuonna olin sellainen slutty bloody nurse :D

Kaarle on kyllä aina kiva paikka! Vähän harmittaa, ettei ole tullut käytyä siellä kuin opiskelijabileissä. Nyt sinne oli laitettu Halloween-koristeita ja oli myös monia pukeutuneita; kivalta näytti! Ja mikä parasta, hyviä juomatarjouksia! Täytyy kuitenkin myöntää, että vaikka olin odottanut bileitä, ei ollut fiilistä juhlia, ja lähdinkin kotiin aikaisin. Kuulemani juttujen mukaan oli kuitenkin ollut aika hyvät pippalot!

On ollut jotenkin vaikea virittäytyä arkeen loman jälkeen. Toisaalta yliopistolla on kivaa, ja on ihana nähdä kaikkia kavereita. Ehkä opiskelukin alkaa taas pian maistumaan; vähän parempi olisi! Seuraavat hommat, mitä pitäisi värkätä, on tieteellisen esseen muokattu versio, johtamisen peruskurssin kotitentti, sekä puhe muntligin kurssille. Ei onneksi niin hirveästi hommaa, vaikka saa nähdä millainen urakka tuo kotitentti on... Tämän illan saa kuitenkin ottaa rennosti, eiks je? Eli Vain Elämää ja sipsiä, ja hei huomenna kärppäpeli!

At least that's what people say

Aaaand I'm back home. Loma menee aina aivan liian nopeasti; varsinkin, kun on reissussa. Ensin muutama päivä Kalajoella meni hujauksessa, sitten mutka Oulussa ja kohti Sodankylää. Saatiin porukoilta Audi lainaan, ja huristeltiin sillä Eelin kanssa kohti pohjoista. Mukavaa vaihtelua, ettei tarvinnut stressata juna-aikatauluja, sillä en yhtään tykkää matkustaa junalla... Nyt saatiin mennä ihan omalla aikataululla ja katsella rauhassa nättejä maisemia. Aurinko paistoikin sekä meno- että tulomatkalla, ja varsinkin tänään kun ajeltiin kotiin päin, huurteiset ja lumiset puut kimalteli ihanasti auringossa. Ja tietty Audin keula myös!

Sodankylässä oli meidän lisäksi pari mummun ja paapan ihanuutta kyläilemässä, ja oli kyllä kiva nähdä niin paljon elämää. Ja pääsinpäs itsekin vähän pitämään hauskaa! Leikittiin legoilla rakensin ihan älyttömän hienon hevostila-kahvila-rakennelman! ja pelattiin pleikkarilla, oltiin avaimen piilotusta ja paistettiin makkaraa ja vaahtokarkkeja pihanuotiolla. Lappi näytti myös parhaat puolensa, sillä pakkasen ja lumen lisäksi näin ihania kirkkaita revontulia ja tietysti poroja! Kokonaisen porotokan näin, niin siistiä! Reissu oli taas vaan liian lyhyt, olisin voinut vielä pari yötä ainakin rakennella legoilla, syödä anopin herkkuruokia, hellitelllä vauvaa, ja käydä aina päivän päätteeksi saunassa revontulia ikkunasta ihaillen. No, seuraavaan kertaan sitten!

Loppulomaksi pitänee taas ryhdistäytyä, laittaa herkut nurkkaan ja kaivaa koulukirjat esiin. Huomenna on sitä paitsi yksi luento - ja vieläpä biologiaa! Ei, en ole vaihtanut alaa, vaan kyseinen kurssi kuuluu matkailun sivuainekokonaisuuteen. Koko homma on mun mielestä ollut vähän liibalaabaa ja aivan erilainen kuin oletin, joten kiinnostus ja motivaatio myös tätä kurssia kohtaan on karanneet käsi kädessä. Onneksi lauantaina pitää käydä vähän kiertelemässä kauppoja ja shoppailemassa ensi viikon Halloween-pippaloita varten, ei käy liian rankaksi tämä elämä!

Mutta nyt lomaillaan ja myös reippaillaan, can do!

MallasApproilua

Sateiset heipat Kalajoelta! Mulla on tosiaan alkanut syysloma, ja huh miten ihanalta se tuntuukaan. Koulustressi yltää kyllä lomafiiliksen sekaan, mutta se on helppo unohtaa kun sylissä nukkuu kehräävä kissa ja maha on täynnä herkkuruokaa.

Ennen lomaa ehdin kuitenkin vähän juhlia! Tuntuu että blogi on täynnä semmoista alkoholinhuuruista opiskelijaelämää, mutta onhan tuo opiskelijaelämä se mun juttu. Ei se aina ole niin juomapainotteista, mutta torstaina kyllä oli aika paljonkin. Lähes 900 ainakin Facebookin mukaan oululaista opiskelijaa vietti Mallasapproa. Muissakin kaupungeissa on tapana approilla, mutta käsittääkseni se on vähän erilainen juttu ja suoritukset tehdään joukkueissa. Itse olin näin kolmantena opiskeluvuonna ensimmäistä kertaa mukana suorittamassa. Mallasapprossa siis suoritetaan jokin juomatutkinto, joita on aina A:sta tohtoriin asti. Ensikertalaisena päätettiin Lauran ja Jennin kanssa suorittaa ihan vain A eli appro, eli meidän piti juoda 6 pientä juomaa kolmessa tunnissa. Mukana oli yhdeksän baaria, ja sääntöihin kuului, että baaria piti vaihtaa aina yhden juoman jälkeen, eli kahta juomaa ei saanut juoda peräkkäin samassa baarissa, mutta baarit sai kuitenkin valita itse.

Meidän urakka alkoi seitsemältä, jolloin suunnattiin St. Michael'siin hakemaan meidän passit. Oltiin paikalla juuri ennen seitsemään, joten saatiin meidän passit myös ensimmäisenä ja päästiin siis tilaamaan ensimmäisenä, ohi niiden jotka oli tulleet paikalle hyvissä ajoin ja joiden passit oli kasan alimmaisena. Noh, good for us! Mun urakka ei alkanut ihan toivotulla tavalla, kun en ollut syönyt vähään aikaan ja maha oli ihan tyhjä ja join tosi nopeasti ja omenasiideri ei maistunut kovin hyvälle ja.. No, voitte vain arvata miten siinä sitten kävi :D Suunta oli siis vain ylöspäin! Ensimmäisen reilun tunnin aikana koluttiin läpi kolme baaria joten tahti ja ennen kaikkea fiilis oli hyvä, mutta neljännessä paikassa jouduttiin jonottamaan aika kauan. Pieni notkahdus ei kuitenkaan lannistanut meitä, vaan kun aikaa oli jäljellä reilu tunti, pistettiin uusi vaihde päälle ja ennätysajassa kierrettiin kaksi viimeistä baaria. Kello 21.22 haettiin meidän appro-merkit vaikka aikaa olisi ollut kymppiin asti! Jee, success!

Ilta jatkui mun lempipaikkaan eli Apolloon - muutaman muun kanssa, sillä jonotettiin tunti. Harvinaista herkkua, enpä muistanutkaan niitä vaihtelevia fiiliksiä mitä voi kokea baarijonossa :D Onneksi kylmettyneet varpaat lämpeni tanssilattialla ja hyvä fiilis sen kuin jatkui! Aamulla olot oli kyllä sen mukaisetkin että oli tullut pidettyä hauskaa, mutta selvisin edustamaan hallituksen kokoukseen. Edellisen illan meikit ja haalarit päällä, mutta selvisin kuitenkin! Illaksi saatiin vielä porukoilta autoa lainaan, ja hurautettiin Rantsilan leirikeskus Ristironkkeliin katsomaan mikä verbalaisten meno oli syys-exculla. Yöksi kuitenkin takaisin kotiin, ja tais tämä tyttö olla aika naatti, sillä nukahdin sängylle poikittain puhelinta räplätessä.

Eilen singahdettiin Lauran kanssa bussilla Kalajoelle. Oli kiva opiskelijarientojen jälkeen rauhoittua kotona, käydä saunassa ja katsoa porukalla Putous. Mun lemppareita tänä vuonna on Kissi Vähähiilari, se orava-tyyppi ja se venäläisnainen! Hulvattomia hahmoja :) Tänään oon koittanut väkertää kouluhommia huonolla menestyksellä, ja huomenna lähden takaisin Ouluun taas.

Kuvituksena Mallasappro-fiiliksiä! Tavoitteena oli ottaa joka baarissa ainakin yksi kuva, huomaa tilanteen kehittymisen ainakin omasta mielestäni.. Tosin niitä kaikkia kuvia en tähän saanut kun ovat Lauran puhelimessa. Suorittaminen ja baarien kiertely oli mun mielestä tosi hauskaa, ja oli koko ajan sellaiset innostuneet ja jännittyneet tuntemukset päällä. Ensi vuonna ei kuitenkaan tarvitse suorittaa sillä seuraavaan tutkintoon on ainakin omalta osalta himpun verran liian suuret vaatimukset, mutta ainahan voi olla menossa mukana muuten!