I don't know how it gets better than this

Alan jo pikkuhiljaa olla valmis palaamaan Ouluun. Töissäkin huomaa, miten parhain kesäsesonki alkaa olla ohi ja päivät hiljenevät. Se taas toisaalta ei haittaa mua yhtään, sillä vaikka töihin on kiva mennä, iskee sitten kioskilla liian usein laiskuus. Asiakkaille jaksaa hymyillä, mutta siihen väliin mahtuu paljon hidasta kävelyä pakastealtaalta toiselle. Enää on jäljellä kuitenkin reilu viikko, jaksaa jaksaa!

Tähän viikkoon sen sijaan on mahtunut kaikkea kivaa ja kesäistä. Tiistai-iltana lähdin Lauran ja PP:n sekä heidän kavereidensa kanssa istumaan iltaa terassille; moinen touhu on muuten jäänyt aivan liian vähälle tänä kesänä! Laura ja PP viettivät vuosipäiväänsä, joten vaikka mulla olikin vapaata seuraavana päivänä, päätin olla kuskina. Käytiin ensin Safaritalolla istuskelemassa, mutta siellä oli tosi hiljaista ja suorastaan kuollutta, ja loppuillaksi mentiin Sandy Keltiin. Siellä tunnelma oli ihan erilainen: live-esiintyjä, paljon ihmisiä, iloinen meininki. Tykkäsin! Myös ruuan tuoksu oli suorastaan huumaava, ja päädyttiin kaikki tilaamaan pientä purtavaa vauhdittamaan meidän pöytäkunnan Alias-peliä. En itse osallistunut, olisin varmaan ollut liian ylivoimainen ;) Illalla ajelin kotiin ja meinasin saada sydänkohtauksen, kun havaitsin taustapeilistä violetin valon välähdyksen. Luulin ihan että poliisit siellä mulle valoja välkyttelee, mutta ketään ei näkynyt missään ja lopulta hoksasin, että valo tuli erään talon kattovaloista. Tosin loppumatka men vähän rauhallisemmissa merkeissä, sydän edelleen pamppaillen...

Keskiviikkona vietin muutaman tytskyn kanssa brunssia eräässä puistossa keskustan kupeessa. Lämmin ilma, hyvä seura ja ihanat puitteet tarjosi kyllä aika huipun kesämuiston. Muuten vapaapäivä menikin panikoidessa kurssivalintojen kanssa, sillä yliopisto ei ole niiden kanssa yhtä ajan tasalla kuin ilmoittautumisen alkaminen... Nekin onneksi selvisi ainakin jotenkuten, ja illan päälle käytiin vielä uimassa meressä. Just tällaista kivaa kesätekemistä oon kaipaillut, ja ihanaa että se ei jää vain haaveiluksi! Liian monta iltaa tulee vaan istuttua kotona koneen ääressä, vaikka ulkona odottaa lämpimät kelit ja lukuisat mahdollisuudet kesäillan viettoon. Onneksi vielä ehtii :)

Nyt viikonloppuna Eeli tuli tänne. <3 Voisin laittaa tähän vaikka miljoona sydäntä, sillä niin ikävä meinasi olla. Mulla oli kyllä töitä viikonloppuna, mutta sunnuntaina olin vapaalla joten ehdittiin tehdä kaikkea kivaa. Ja jos nyt ei oltaisi ehditty nähdä, seuraava mahdollisuus siihen olisi ollut vasta kun menen takaisin Ouluun elokuun puolivälissä... Ja lähemmäs kaksi kuukautta on liian pitkä aika ilman halauksia ja pusuttelua :) Perjantaina pääsin töistä myöhään, mutta Eelin bussi oli sopivasti melkein samaan aikaan Kalajoella joten ei ainakaan siinä mielessä hukattu aikaa. Vaikka ei paljon mitään ehditty tehdäkään, paijata kisuja ja mennä nukkumaan. Lauantaina menin aukaisuvuoroon, ja työpäivän aikana Erkki olikin keksinyt Eelille tekemistä puuhommien muodossa... Illalla käytiin saunassa, syötiin Erkin tekemiä valtavan herkullisia nyhtöpossu-burgereita, ja käytiin istumassa iltaa Sandy Keltissä. Ilta oli vähän viileä, mutta se ei haitannut kun mullakin oli kerrankin lämmittäjä mukana. Tänään nukuttiin niin pitkään kuin huvitti, käytiin katsomassa lampaita ja uimassa meressä. Ihan paras vapaapäivä, voi kunpa jokainen voisi olla samanlainen. Vaikka ihan jokaisen vapaapäivän jälkeen en kyllä haluaisi viedä omaa kultaa linja-autolle ja lähteä itse takaisin kotiin omaan arkeen.

Töissä iskeneen laiskuuden vastapainoksi oon tällä viikolla kokenut niin suurta onnellisuutta, etten voi kuin hymyillä. Ihania kissoja niitä pörröisiä ja kehrääviä ihania kisuja niitä jotka osaa esim ajaa autolla ihana rakas, ihana kesä. Ja sadekin on vaan raikastavaa ja kauan toivottua.