tiistai 6. lokakuuta 2015

One of those days

Moikkamoi, ja kivaa uuden viikon alkua! Eilinen maanantai oli tosiaankin maanantai sieltä pahimmasta päästä, voi pojat. Kivan, joskin väsyttävän viikonlopun jälkeen paluu arkeen ei ollut mikään maailman pehmein, kun herätys oli luvattoman aikaisin huonosti nukutun yön jälkeen. Oikeasti, miten voi olla niin väsynyt ja siltikään ei saa unta? Ja piru vie sitä torkutusta, toisaalta niin ihanaa ja toisaalta petollista... Yliopistolla olinkin ihan viime tipassa, ääni käheänä ja valtavien silmäpussien kanssa. Melkein koko päivä meni kirjastossa istuessa, ilman lounastaukoakaan, sillä sunnuntain tenttiin lukeminen jäi välistä, ja kostautui sitten maanantaina. Siitä en voi syyttää kuin itseäni, I know, mutta ehkä vähän myös lauantain viimeistä siideriä ja snapsia. Jos eilisestä täytyy jotain hyvää löytää, niin ainakaan kasvatuspsykologian tentti ei mennyt niin huonosti kuin olisi voinut, lukemisen määrään verrattuna!


Ja yliopistohulinat sen kuin jatkuu. Viikonloppuna vietettiin siis kansallisia Nordistipäiviä, jotka oli ihan huikean hauskat! Ruotsin tai pohjoismaisten kielten opiskelijoita tuli tänne Ouluun Jyväskylästä, Helsingistä, Turusta ja Tampereella, ja meillä oli kyllä hyvä jengi koossa. Perjantaina kierrettiin Oulun pystäreitä Kuluma, Graali, 1Bar, Snooker Time, Otto K ja lopetettiin ilta Kantikseen. Eihän mun sinne jatkoille pitänyt mennä, mutta meninpä kuitenkin, ja tanssilattiaa tuli taas tampattua lempparibiisien tahdissa. Lauantaina sitten oli yliopistosuunnistus, ja olin ihan ensimmäistä kertaa rastivahtina. Meidän rastin tehtävänä oli laittaa kuulokkeet päähän, tunnistaa luureista soiva kappale, suomentaa se muille, ja lopun joukkueen piti tunnistaa kappale. Valittiin ehkä vähän turhan helppoja biisejä kun joukkueet arvasi ne niin nopeasti, mutta ainakin oli hauskaa seurata tehtävän suorittamista! Suunnistukseen jälkeen kaikki ainejärjestöt sai myös myydä haalarimerkkejä, ja teinkin pari oikein kivaa löytöä haalareita somistamaan; jaksaisi vain ommella ne vanhemmatkin kiinni... Illalla vietettiin sitsejä, viikinkiteemalla. Koitin vähän pöyhiä tukkaa ja laittaa tekoverta naamaan, mutta jotenkin välitin enemmän soturiprinsessa-viboja kuin viikinkinteemaa, mutta oli silti kiva laittautua. Ja sitsit oli tosi kivat ja hauskat, pöytäseura oli loistavaa ja ruoka hyvää! Kesto vähän venyi, mutta ei haitannut ainakaan mua yhtään. Tosin jatkojen venyminen oli sitten vähemmän mieleistä, kun olisi vain halunnut kotiin nukkumaan, mutta mitenpä sieltä korvesta olisi päässyt. Sunnuntaina sitten tuntui myöhään tai oikeastaan aikaiseen  venynyt ilta, mutta oli se sen arvoista; vaikka maanantai olikin sitten hankala.


Tänään ostelin taas vähän lisää haalarimerkkejä, kun koluttiin läpi muiden ainejärjestöjen kiltahuoneita kiltahuonekierroksella. Vähän meinasi paha mieli tulla, kun meidän oma kiltahuone on sellainen pieni surkea koppi verrattuna muiden kiltiksiin, joissa on taulutelkkarit, pelikonsolit, ja omat huoneet opiskelulle ja rennolle oleskelulle... Mutta oli silti mukana nähdä muita maisemia - ja haaveilla siitä, mitä olisi voinut saada, jos olisin ollut tarpeeksi fiksu vaikka kauppikseen :D 

Mutta nyt meitsi sytyttää pari kynttilää, luen vähän vauva-palstan juoruja, ja katson pari jaksoa Orange is the new blackiä. Huomisen luento on peruttu, joten on kai ihan sallittua nukkua vähän pidempää, että jaksaa sitten tehdä kouluhommia hela dagen? Ja, det tycker jag också.

Ja visuaalista puolta edustaa muutama kuva, joista mulle tuli hyvä mieli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti