Halloweenin mörköbileet

Jee, vihdoin pääsen tekemään halloween-postauksen :D Melkein yhtä paljon kuin odotin itse bileitä, odotin että pääsen jakamaan fiiliksiä ja kertomaan miten hauskaa on ollut. Ja onneksi se menikin juuri niin!

Asua olin suunnitellut etukäteen aika paljonkin. Ensimmäinen toive olisi ollut cheerleader, joko zombi-versiona tai tavallisena. Asun löytäminen kuitenkin tuotti vaikeuksia, sillä suomalaisten naamiasiasukauppojen tarjoamat puvut oli vähän.. erikoisia, mutta toisaalta e-baystä löysin juuri sellaisen kuin olisin halunnut. Mutta kuten kuvista näkyy, päädyin ihan eri asuun! Valikoimaa selaillessani ajattelin olevan helpompaa tilata asu kotimaasta. Kakkosvaihtoehto ei ollut ollenkaan huono: zombie-sairaanhoitajana huitelin lopulta menemään eilisen illan ajan. Tilasin ihan tavallisen sairaanhoitajan puvun, mutta itseluottamus tai mikä lie ei riitä pelkkänä hoitsuna kulkemiseen; en tule ikinä olemaan se tyttö, joka pukeutuu niukkaan pupu- tai kissa-asuun. Zombie-efekti toi kivan lisän pukuun, ja olihan se hauska meikkailla itseään eri ulottuvuuksiin ja sotkea tekoverellä! Tai jos rehellisiä ollaan, kämppis-Elisa ja hänen kaverinsa Siiri olivat suureksi avuksi, itseltä kun taiteellista näkemystä ei riitä kovinkaan pitkälle. Eilisen illan meikin tekemiseen meni vajaa kaksi tuntia, ja mun etkoilut olikin oikeastaan sitten siinä... Mutta plussaa Jennin meikkipöydästä jonka ääressä sain muuntautua!

Aloiteltiin Jennillä, ja mukana oli itseni ja Jennin lisäksi Laura, PP, Milla sekä Eeli. Tai siis Minni Hiiri, slenderman, alppityttö sekä.. Eeli :D Muut pääsi vähän helpommalla, ja pystyivät keskittymään salkkareihin ja poliiseihin sillä aikaa, kun itse taiteilin huulipunan, luomivärien ja tekoveren kanssa. Lopputulokseen olin kuitenkin tyytyväinen, vaikka tietyssä valossa zombeille tyypillinen kalpeus puuttui ja näytin lähinnä ruskettuneelta :D Haavoitin myös Millaa, mutta ihan hyvässä hengessä. Muutama tunti poristiin Jennillä ennen kuin lähdettiin kohti Dionea ja verban mörköbileitä. Vaikka Jenni itse ei lopulta tullutkaan mukaan, etkot oli tosi kivat ja innosta piukeina vaellettiin kohti bilepaikkaan. Taakse jäi kutsuvasti hohkaava Kaarle, jossa ilmeisesti oli vähän enemmän väkeä kuin meidän paikassa; parikymmentä verbalaista sekä suunnilleen saman verran jonneja ja muita teinejä. Ei ehkä kuulosta huipun illan reseptiltä, mutta sitä se oli!

Dionessa lyöttäydyttiin Elisan ja Siirin seuraan. Tampattiin tanssilattiaa ja mentiin letkan mukana jonossa ympäri baaria. Tunnelma oli katossa, vaikka väkeä ei ollutkaan mielettömästi. Ainakin mahtui tanssimaan laajoillakin liikkeillä! DJ sen sijaan oli vähän omalaatuinen tyyppi; soitti kaksi kertaa peräkkäin samaa kappaletta ja sanoi mikkiin että me kaikki halutaan sitä. Okei. Paikalla oli monenmoista otusta; halloween- ja kauhuasuja, noitia, mörkö, zombie-morsian, kissoja.. Luonnollisesti paras asu palkittiin. Ihan ansaitusti voitto meni Pirkka-Pekalle, eli slendermanille, eli Lauran poikakaverille, niin kuin voittaja julistettiin. PP eläytyi roolinsa ihan täysillä; seisoi vain nurkassa tuijottamassa tanssilattialle, ja kun seuraavan kerran vilkaisi niin hahmo oli siirtynyt lähemmäs. Creepy! Moni yritti saada slendermania myös tanssimaan, mutta ei se lähtenyt ennen kuin oli voittaja oli julkistettu ja sai tanssia kuoharipullon kanssa.

Isoskoulutuksessa opetettiin aikoinaan että leikki kannattaa lopettaa kun se on parhaimmillaan, ja mekin suunnattiin kotiin kun vielä nauratti enemmän kuin väsytti. Illan suurin haaste oli päästä eroon tahmaavasta verestä ennen sänkyyn kaatumista, mutta silti sitä löytyi vielä aamulla mun hiuksista - ja mahasta? Mekon suhteen on onneksi vielä toivoa, sillä myyjä neuvoi veren lähtevän pois pesussa myös valkoisista vaatteista. Ehkä sitten tulevaisuudessa pääsen olemaan se ihan oikea sairaanhoitaja!

Huh miten nopeasti viikko onkaan mennyt, kun on ollut mitä odottaa. Toisaalta ihanaa että on viikonloppu, mutta toisaalta kouluhommat kutsuu taas. Kaikki samat jutut, mitä syyslomalla sain pois alta, olisi taas aika hoitaa valmiiksi. Jos ihan totta puhutaan, ei nappaa. Lauantai-illalle on kuitenkin luvassa Jennan ja Nikon tuparit Kaijonharjussa, ja missiona on "karkottaa syksyn pimeys ja koleus". I'm in!

Pumpkin and candlelight

You might be the fearsome one

at Junior High tonight

Halloween, in the dead of the night

hear me scream

I'm coming, I'm coming

Aqua: Halloween