Kuvailin yksi päivä meidän asuntoa, kun a) olin yksin kotona ja b) oli harvinaisen siistiä :D Vaikka aika hyvin meillä pysyy kyllä tavarat paikoillaan ja järjestyksessä. Ylpein oon ehkä siitä, että tiskivuori ei ehdi ikinä kasva vuoreksi ollenkaan! Eelillä on siihen aika suuri vaikutus, mutta oon kyllä itsekin ryhdistäytynyt asian suhteen. Tässä postauksessa esittelen meidän eteisen ja makuuhuoneen, ja sitten myöhemmin keittiön ja vielä olkkarin erikseen. Kylppäriä ja vaatehuonetta en kuvannut erikseen :)
Eteissä meillä on lipasto, joka oli mun yöpöytänä aikaisemmin, sekä yksi tuoli. Sanotaan sitä kenkienlaitto-tuoliksi, koska sitä vartenhan se on :D Jossain vaiheessa haluaisin siihen jonkinlaisen penkin, ettei tarvitse vilkuilla kelloa omat kengät kädessä sillä aikaa kun toinen selvittää umpisolmua.. Lamppu ei näy kuvissa, mutta se ostettiin Class Ohlsonilta vain viidellätoista eurolla.
Eteisessä on myös paljon kaappitilaa. Aluksi pelkäsin että sen takia sisääntullessa tulee ahdas tunne, mutta nyt kaapit on mun mielestä tosi positiivinen juttu. Makuuhuoneessa ei ole kaappeja ollenkaan ja vaatehuone on täynnä ihan normivaatteita, niin eteisen kaappeihin on jemmattu liinavaatteet, pyyhkeet ja varatyynyt ja muut sellaiset. Ja tykkään kans kaappipinnasta tosi paljon!
Vaikka makuuhuoneesta tosiaan puuttuu kaappitila kokonaan, ei sitä kyllä sinne välttämättä tarvitsekaan. On kiva että sänky saa olla missä kohtaa vain eikä kaapit rajoita mitään. Yöpöydät ja niiden päälle kuuluvat lasilevyt ostettiin käytettyinä, mutta alunperin ne on Ikeasta ja samaa Malm-sarjaa makuuhuoneessa olevan lipaston kanssa. Kumpikaan meistä ei halunnut Ikea-kotia, ja makkarissa ollaan kyllä just siinä rajoilla! Sen lisäksi että Malm-sarja on tosi yleinen, se on siistin näköinen ja samantyylisiä kalusteita saa myös muista liikkeistä, eli eiköhän tämä mene. Sängyn yläpuolella oleva taulu on Eelin, ja sopii makuuhuoneen värimaailmaan paremmin kuin hyvin. Sängynpääty olisi mun mielestä tosi kiva, ja iso taulu tuo vähän samanlaista fiilistä.
Peilin kanssa samassa nurkassa oleva tuoli on samanlainen kuin eteisessä. Peilihän on pelastettu joutumasta roskalavalle, mutta mulle se on aika arvokas juttu. Samoin kuin tuolissa istuvat pehmolelut; rakkaalta ystävältä saatu nalle sekä lapsuuden tärkein lelu, pesukarhu Miiko. Mutta verhot... Erittäin väliaikainen ratkaisu. En tiedä johtuuko se niiden kankaasta, pituudesta vai mistä, mutta ne lähettää vahvoja hotelliviboja. Heti kun saadaan rullaverho peittämään aamuauringon säteet, vaihdetaan jo valmiina odottavat paneeliverhot.
Siinäpä asuntopostauksien ensimmäinen osa! Varmaan kuvaan videonkin kun taas jään yksin vähän pidemmäksi hetkeksi. Ne hetket kun nykyään on vähän harvinaisempia - vaan enpä valita :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti