How the hell does a broken heart get back together when it's torn apart?

La-la-lauantaina hengailtiin kavereiden kanssa Kajarissa, paikallisessa kevyen musiikin tapahtumassa, jossa soitti useita erilaisia yhtyeitä. Mulla piti alunperin olla töitä, joten tähtäsin vain siihen että näkisin Nou Houp -bändin keikan; yhtyeessä soittaa Lauran poikaystävä. Sateen takia sain kuitenkin vapaapäivän, joten Kajarialueella tuli vietettyä aikaa pitkälle iltapäivään saakka. Seurana mulla oli Elisa sekä Silja. Käytiin myös Mertakirppiksellä hihittelemässä huipuille löydöille, syötiin herkulliset vohvelit, ostettiin yhdet metrilakut ja käytiin Kalajoen ainoan hyvän vaatekaupan alennusmyynneissä.

Illalla menin Elisan luo aloittelemaan iltaa varten ja muuten vain hengailemaan. Hieman ennen puolta yötä Jenna otti meidät kyytiin, ja tehtiin lyhyt vierailu Safaritalolle ja vähän pidempi vierailu Dyyniin. Hyvää seuraa, mutta suoraan sanottuna kamala ilta. Oli tavallaan hauskaa, mutta kuitenkin.. niin. Miten kaikki huono voikaan sattua just samaan aikaan? Miksi aina mulla käy näin huono tuuri?Tuntuu niin nolatulta ja sinisilmäiseltä; uskoinko tosiaan niin? Toivottavasti mun terveiset menee perille asti. Never regret: if it's good, it's wonderful. If it's bad, it's exerience.

Sunnuntaina piti kuitenkin jaksaa herätä taas ajoissa laittautumaan, sillä tänään oli rippijuhlat Piippolassa, Kalle-serkku konfirmoitiin. Onneksi päästiin mun kummien kyydillä paikalle, sillä äiti ja Erkki lähti jo varhain ehtiäkseen kirkkoon. Oli mukava nähdä sukulaisia myös äidin puolelta, ja ruoka oli taas niiiiin hyvää. Okei, inhoan kalakeittoa, mutta kohteliaisuudesta sitä oli pakko maistaa ja olihan se ihan ok. Päälimmäisenä mieleen jäi kuitenkin ne kakut, nam<3

Hän koskee sun niskaa

ja hymyilee

Mä en kestäisi olla

Mitä mä teen?

TikTak: Samantekevää