Huhuu? Terppa pitkästä aikaa tänne blogin puolelle myös! Viikonloppu meni nimittäin ihan muissa maailmoissa - pölyisessä, pakkausteipin täyteisessä todellisuudessa joka on täynnä kenkiä ja pahvilaatikoita. Meidän vaateliikkeessä on siis ollut meneillään loppuunmyynti suunnilleen viimeisen kuukauden ajan, ja lauantaina oli viimeinen päivä vanhoissa tiloissa. Kun ovi laitettiin lukkoon, alkoi kunnon hullunmylly, joka jatkui vielä sunnuntainakin. Tuloksena paljon mustelmia, naarmuja ja kuluneet kynsilakat; monta tyhjää vesipulloa ja hikistä paitaa; mutta myös tyhjä liike. Ja ikävä ei tule, sillä helteiden alettua ehkä vähän yllättäen meidän liike on ollut kuin tropiikki. Itse pääsen katsomaan uusia tiloja vasta huomenna, mutta muiden puheiden perusteella ei paljon parempaa voisi toivoa. Työkavereihinkin on tullut viime päivinä tutustuttua vähän enemmän, kun käytiin ensin lauantaina hikiurakan jälkeen lataamassa akkuja yksillä/yhillä you tell me! :D, ja sunnuntaina juhlittiin sitten kunnolla vanhasta liikkeestä eroonpääsyä. Raskas työ vaatii raskaat huvit, ja hei, kehottihan esimieskin meitä ottamaan kuppia raskaasti! Pyöräilin pitkästä aikaa keskustaan, ja vaikka matka ei ole mikään pitkä, ehti sattua ja tapahtua.. Olin iloinen että oon vihdoin saanut oman pyöräni takaisin, mutta ehdin unohtaa sen yhden huonon puolen: ketjut. Ja voitte vain arvata, että alamäessä hurjassa vauhdissa kuului epämiellyttävä ääni ja ketarit oli pois paikoiltaan. Koita siinä sitten jarruttaa - tai laittaa niitä ketjuja paikoilleen, vielä valkoinen paita päällä! Onneksi löytyi mukavia ihmisiä jotka auttoi prinessaa hädässä, ja pääsin minäkin juhlimaan Heinäpäähän kollegoiden kanssa. Paluumatkalla suuremmilta katastrofeilta vältyin, ja oli aika legendaarista polkea pizza kainalossa, aamuauringon noustessa.
Eilen maanantaina ja tänään tiistaina olenkin sitten ollut vapaalla ja ladannut akkuja loppuviikon työrupeamaa varten. Noh, maanantai meni lähinnä krapulaa potiessa ja äksyillessä Eelille. Kaikki kunnia sille paremmalle osapuolelle että jaksaa tätä älytöntä kiukuttelua, mutta stressiä pukkaa pukkaa ja vielä vähän lisää. Kaikesta saa kyllä huolta ja murhetta aikaan jos niin vain haluaa, ja vaikkei haluaisikaan, se on tämä luonne. Eikä yhtään auta että mun kämppään sulaa, vinkkejä viilennykseen otetaan vastaan! Tästä tilanteesta huolimatta sain vieraaksi Pinjan, joka viipyi yhden yön, ja suuntasi aamulla Rovaniemelle pääsykokeisiin. Viimeaikaiset kuulumiset tuli päivitettyä, ja pienen iltanälän iskiessä kokkailtiin tortilloja. En edes muista milloin olen tortilloilla herkutellut, mutta hyvä seura ja hyvä ruoka on kyllä maailman parhain yhdistelmä. Eikä sovi unohtaa valoa tuovaa kynttilää ja ulkona jyrisevää ukkosta! Aamulla tein vielä ihanalle Pinjalle aamupalaa, vaikka toinen leivistä päätyikin lopulta evääksi matkalle.
Mitäs muuta? Auringosta nauttimista, helteestä valittamista, mustelmien laskemista, pyöräilyä, nuudeleita, facebook-trollausta, maissia, musiikkia. Huomenna taas työn pariin, nyt leipää ja tortilloiden jämät nassuun! Kivaa viikonjatkoa kaikille, hej då<3
I believe the little child inside of me
Can reveal my destiny
And one day I'll be breaking free
Now's the time
We're running at the speed of light
Cascada: Glorious
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti