keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Open up

Avaudun: ahistaa, stressaa ja menee hermot. Lähipiiri on saanut ja saa edelleen kärsiä ailahtelevaisesta käytöksestä. Ensin kaikki on hyvin mutta jo samalla minuutilla mieleen hiipii kaikki hoidettavat asiat, jotka saa suunpielet kääntymään ihan nurin kurin. Tuntuu vain niin ylitsepääsemättömän vaikealta aloittaa opiskeluun liittyviä tehtäviä hyvissä ajoin etukäteen, vaikka tiedossa on että deadlinet ajoittuvat lähelle toisiaan sekä tenttejä ja niihin valmistautumista. Viikonloppuna otan kuitenkin itseäni niskasta kiinni, eihän tästä hommasta muuten tule mitään.


Toinen asia, kesätyöt. Ainainen huoli ja murheen aihe :D Kyllä, olen tällä hetkellä töissä, mutta työt jatkuu vain toukokuun loppuun asti ja sitten.. niin, mitä sitten? Ei harmaintakaan aavistusta. Eikä voi sanoa etten ole yrittänyt: hakemuksia on lähetetty kymmeniä ja vielä kahdelle eri paikkakunnalle. Eniten rassaa  ettei kukaan voi laittaa edes kielteistä vastausta, koska silloin ainakin lopettaisi sen turhan odottamisen. Stressiä lisää se, että melkein kaikilla kavereilla on jo kesätyöpaikat. Helppohan silloin on kannustaa ja sanoa paikan kyllä löytyvän jostain. Vaikka kesällä on ihana lomailla ja ottaa rennosti sen enempiä murehtimatta, ei se lusmuilu mitään lempipuuhaa ole. Työttömyyden myötä kaikki hauskat huvittelutkin jää välistä, koska lompakko on jo nyt varsin anorektisen oloinen.


Kai tämän kaiken keskeltä löytyy niitä valopilkkujakin. Tänään tuli Seppälän paketti, lumi sulaa jo kovaa vauhtia pois ja toivottavasti ensi viikolla ruohikko olisi jo vähän kuivempaa, sillä vapun seutuvilla on kiva pitää piknikkejä. Ja muutenkin, vappuuuu! Ohjelman suhteen näyttää mukavan täydeltä ja toimeliaalta, kai sinne tapahtumien sekaan muutama luentokin mahtuu. Haaveissa on ostaa vappumenoja piristimään sellainen ropellijuttu, pienenä tyttönä mulla oli aina semmoinen! Olisinkin vielä sama vaahtosammutin, huolen aiheita rutkasti vähemmän. Vai niin kai sitä sanotaan että jaettu ilo on kaksinkertainen ja suru puolittuu. Kyllä ne asiat suttaantuu, siihen täytyy vaan uskoa ja luottaa. Ja voihan sen kesän olla vaikka joka viikonloppu kuskina ja pummailla kavereilta avustusta baarien sisäänpääsymaksuun. Heh, tänä viikonloppuna pääseekin taas treffailemaan niitä parhaista parhaimpia tyttöjä! Can't wait!

Kai joku mua kuuntelee
Hyväs haipis, huonos hapes ku mutsi
kysyy et mitä sun arkeen
Kuunpaisteest pois ne pyrkii
diskoihin laulaan ja hyppiin
Juno ft. Janna & Gracias: Kuuluuks     

2 kommenttia:

  1. Tiedän tuon kesätyötunteen... Itse vaivuin jo totaaliseen epätoivoon kun ei edes kielteisiä vastauksia laiteta..:/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta, olis kuitenkin helpottavaa tietää ettei pääse ja ei enää odottaisi sitä vastausta ;/

      Poista